Kuun vaikutuksia juuri nyt:

Uusikuu syntyi maanantaina 8.2. klo 16.39. seuraavat kaksi viikkoa on uudenkuun, nousevan kuun eli yläkuun aikaa.
- Puiden kaatoaika! Nyt kaadettu puu kestää talon rakenteissa, ei halkea, ei lahoa, on sitkeää ja lujaa. Täysikuuhun asti voi kaataa rakennuspuuta. Sen jälkeen kaadettuna puu alkaa vähitellen halkeamaan kuivuessaan, eikä siitä enää tule kestävää.
- Ennen vanhaan tähän aikaan olisi ollut talkoot. Nyt kaadettuna puusta tulee lujinta ja tällaista ei enää myöhemmin keväällä tai kesällä saa.
- Kukkien ja muiden sisäkasvien mullanvaihdon aika. Nyt isompiin ruukkuihin, vähän uutta multaa, ja uusi kasvu lähtee upeasti liikkeelle. Pistokkaat ystävän kasveista juurtumaan, ja seuraavalla yläkuulla purkkiin, niin pian on itsellä upea huonekasvi.
- Kaikenlaisten esikasvatusta vaativien kasvien kylvöaika. Nyt yläkuulla eli nousevalla kuulla kylvettynä siemenet itävät nopeasti ja kasvavat jatkossakin nopeasti. Kukat kukkapäivinä, hedelmä- ja marjakasvit hedelmäpäivänä, yrtit lehtipäivänä. Tosi taitavat kylvävät aamupäivällä, kun aurinkokin auttaa uuteen kasvuun. Ja vaikka sisällä kylvetäänkin, vaikuttaa ulkona oleva sää siltikin, eli etelätuulisena ja sateisena päivänä kasvu lähtee nopeasti liikkeelle.
- Vanhan lääketieteen neuvot siitä, mikä kehon osa on milloinkin herkimmillään eli mitä hoidetaan, tämän nousevan kuun eli yläkuun aikana (2016):
- Ke-to 10.-11.2. jalkaterät, pe-la 12.-13. pään ja silmien alue, su-ma 14.-15. nenä, korvat, suu, kurkun ja kaulan alue, ti-ke 16.-17.2. hartioiden, käsivarsien ja käsien alue, to-la 18.-20. keuhkojen ja maksan alue, su-ma 21.-22. sydän ja valtimoverenkierto. 22.2. on myös täysikuu, ja kuun vaikutus voimakkaimmillaan.
- Kyseistä aluetta ei mainittuina päivinä ylirasiteta tai leikata, vaan hoidetaan eri keinoin. Näin neuvottiin vuosisatoja vanhoissa almanakoissa, joissa oli lääkäreiden ohjeet eri kehonosien hoitamiselle.
- Vanha lääketiede kuvaili kehon "vahvistuvan" ja keräävän voimia nousevan kuun eli yläkuun aikana. Silloin siis tehdään hoitoja, ja otetaan lisäravinteita, jotka vahvistavat kehoa. Alakuu on vastaavasti puhdistamisen aikaa. Esim. puhdistavat yrttiteet kunkin elimen vaivaan juodaan alakuun aikana kyseisten elinten ollessa "herkistyneimmillään". Tarkemmin näistä kansanperinnekirjassa "Kuun vaikutus puutarhassa terveydessä maanviljelyssä ja metsänhoidossa".
- Nyt nousevalla kuulla eli yläkuulla leikatut hiukset kasvavat jatkossa nopeammin ja vahvempina.
- Siivoamisen voi jättää alakuulle, ja tehdä vain välttämättömimmän. Kun kuu kasvaa, ei lika lähde irti yhtä hyvin kuin vähenevällä kuulla. Pyykkivuori saa myös kasvaa, paras tulos samassa pyykkikoneessa tulee kuitenkin vasta alakuulla eli laskevalla kuulla pestynä.
- Kun kasvava kuu on päässyt puoliväliin, tai vähän sen yli, on hyvä aika ostaa leikkokukkia maljakkoon. Ne on silloin todennäköisesti leikattu jo kasvavan kuun puolella, ja kestävät siksi pitkään. Vielä vähän täysikuun jälkeen saa kukkakaupoista tällaisia leikkokukkia, joten kannattaa nauttia niistä. Myös ulkoa voi tuoda varpuja tai puiden oksia maljakkoon, ja katsoa miten ne heräävät henkiin keskellä talveakin. Silmut aukeavat kun kuu kasvaa.
- Täysikuu on maanantaina 22.2. klo 20.20 illalla. Eli maanantai on täydenkuun ilta, ja kuun virkuisuutta ja elinvoimaisuutta lisäävä vaikutus alkaa jo pari-kolme päivää ennen sitä. Ei siis ihme, jos edeltävänä lauantaina jaksaa juhlia ja valvoa, ja sama jatkuu sunnuntainakin. Ylimääräinen virta kannattaa käyttää hyödyksi oman elämän töissä ja harrastuksissa, mutta hetken päähänpistoja ei ehkä täysikuulla kannata alkaat toteuttamaan.
- Täysikuun jälkeen on vielä muutama päivä aikaa kaataa puuta, ja siitä tulee vahvaa ja kestävää. Sitten puuaines alkaa halkeilla sitä enemmän, mitä pitemmälle alakuu eli laskeva kuu kuluu.

- Hyvää talven jatkoa ja komeana hangilla hohtavan täysikuun odotusta! (Tulisi vain ne hanget vielä eteläänkin.)



***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta.***


Kuvaus pärepuiden ottamisesta yläkuulla vuodelta 1918:
Tämän työn tekeminen yläkuulla oli aivan luonnollinen asia, sen syytä ei tarvinnut sen kummemmin selittää.


Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alunperin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Miten olet hyötynyt kuu-perimätiedon neuvoista? Keneltä opit, kertoiko edellinen sukupolvi neuvot? Kerro tarinasi, keräämme kokemuksia.