Kuun vaikutuksia juuri nyt, kirjoittanut Anne Pöyhönen:

Tämä kirjoitus päivitetään uudenkuun ja täydenkuun aikaan. Jotta kuunvaiheet eivät mene sekaisin, edellinen teksti poistuu samalla. Seuraa Yläkuun sivua Facebookissa niin kuulet milloin päivitys on ilmestynyt. (Jos näet vanhan tekstin vielä, päivitä näkymä painamalla F5 tai CTRL+R, tai klikkaa selaimen päivitysnäppäintä: ympyränuoli www-osoitteen rivillä.)

Kesäkuun täysikuu oli maanantaina 17.6.2019 ja siitä alkoi alakuu eli laskeva kuu. Taivaalla Kuu vähenee oikealta reunalta alkaen.
Kuu nousee joka päivä noin tunnin myöhempään kuin edellisenä päivänä. Täysikuu nousee aina siihen aikaan kun aurinko laskee, joten täysikuun mentyä ohi Kuu nousee niin myöhään että moni on jo nukkumassa eikä näe sitä enää iltayön taivaalla. Sensijaan aamulla vähenevä kuu näkyy sinitaivaalla, kun vain osaa katsoa. Kun aurinko nousee idässä, näkyy hiukan jo vähentynyt kuu lounaassa, ja laskee sinne pian.
- Juhannuksen jälkeen ollaan jo vähenevän puolikuun vaiheessa, ja puolikuu näkyy etelässä auringonnousun aikaan, josta jatkaa kulkuaan auringon edellä länttä kohti laskien sinne puolen päivän aikaan. Ohut vähenevän kuun sirppi näkyy juuri ennen auringonnousua idän suunnassa juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna, Pietarinpäivän tienoilla.

Sään ennustus kuunsirpistä.

- Tämä uusikuu syntyi lämpimällä lounaisella tuulella, ja pystyasennossa. Lämmintä säätä on nyt riittänytkin, ja koska vähenevä puolikuu on vasta vähän juhannuksen jälkeen, näyttää vanhan kansan neuvo pitävän hyvin paikkansa. Kuukierto on ollut lämmin ja pitkään satavia rintamasateita ei paljoakaan ole näkynyt. Juhannussää näyttää varsin mukavalta, ja Kuuta seuraavat osasivat sen nähdä jo Kustaan päivänä paria viikkoa aiemmin.
- Vähenevä puolikuu eli viimeisen neljänneksen alkamishetki on tiistaina 25.6., ja sen jälkeen sää voi vaihdella vapaammin, silloin kuunsyntymän aikainen säätyyppi ei enää pidä kiinni.
- Seuraavan kerran säätä ennustetaan perjantain 5.7. tietämillä olevasta säästä ja kuunsirpistä.

Pesäpäivät juhannusviikolla laittavat kasvun jumiin.

- Nyt on alakuu eli laskeva kuu, ja silloin normaalisti voi kyllä istuttaa vielä perunaa ja viimeiset ruokasipulit, sekä kylvää juurikasveja. Mutta tällä alakuulla on meneillään auringon pysähtymis- ja kääntymispäivät, eli vanhan kansan pesäpäivät. Kasvu jää kesäpäivänseisauksen aikoihin jumiin noin 6 päivän ajaksi, joten vanha kansa ei silloin kylvänyt edes naurista, vaan vasta juhannuksen jälkeen jatkuivat kylvöt.
- Pesäpäivien vaikutus päättyy 24.6. ja siinä juhannusta perinteisesti oli juhlittukin. Maanantaista 24.6. alkaen voi siis muutaman päivän ajan alaspäin kasvavia kylvää ja istuttaa, mutta sitten kasvuvoima hiipuu jo viikonloppua kohden ja 28.6.-1.7. perataan enää rikkaruohoja.

Pensaiden ja puiden leikkaaminen.

- Alakuulla leikattu ei vuoda nestettä, vaan leikkuupinnat kuivuvat pian umpeen ja latvusto pysyy pitempään muotoon leikattuna ilman uudiskasvua. Jos siis pensasaita pitää saada malliinsa juhannukseksi, nyt on juhannuksen alla hyviä päiviä leikata se kauniiksi.
- Jos leikkaa muita kasveja matalammaksi, ne versoavat nyt hitaammin kuin yläkuulla leikattuna. Seuraava yläkuu alkaa 3.7.
- Havupuita ei kannata leikata enää alakuun lopulla, vaan heti täysikuun jälkeen olevina päivinä. Ne voivat kärsiä alakuun lopun hävityspäivinä leikkaamisesta.
- Jos ei halua jonkun puun tai pensaan kasvavan enää lainkaan takaisin, se leikataan maata myöten matalaksi juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna tai heinäkuun ensimmäisenä päivänä, jotka tänä vuonna 2019 ovat alakuun viimeiset päivät. Lisää vesakon raivauksesta alempana.

Metsän istutus - ei missään nimessä tällä alakuulla.

- Ensinnäkin nyt ovat jumi- eli pesäpäivät juhannukseen asti, ja sen jälkeen on kuun viimeinen neljännes, eli kasvu menee maan alle päin ja sinnekin hitaasti. Nyt ei siis missään nimessä metsän istutusta, eikä muidenkaan puiden taimien tai isojenkaan puiden istutusta, ei pensaita eikä perennojakaan.
- Vain jos olet saanut lahjaksi nopeakasvuisen puun taimen, josta et edes pidä, istuta kaikin mokomin se puutarhan nurkkaan nyt alakuulla, niin ei ole pelkoa että se kasvaa suureksi ja varjostaa pihaasi jatkossa. Jos se kuolee, voit syyttää talvea tai jäniksiä, jos lahjoittaja kyselee miten se on kasvanut.
- Tai jos olet hankkimassa puuta tai pensasta, jonka haluat pysyvän itsestään saman kokoisena vuodesta toiseen, istuta sellainen nyt. Jos se jotenkuten juurtuu ja pystyy talvehtimaan, pituutta ja leveyttä se ei ainakaan paljoa kasva, hyvä jos kasvaa ollenkaan.
- Jos sinulla on jo tällainen puu, pensas tai kukkimista vastustava perenna pihassa, kaiva se ylös seuraavalla yläkuulla, istuta takaisin alas, ja se alkaa kasvamaan.

Saunavastan eli saunavihdan tekoaika tänä kesänä.

- Ei stressiä tänä juhannuksena, nyt ei pidetä vihdan- tai vastantekotalkoita koko suvun voimin. Jos lapsenlapsille haluaa saunavastan/vihdan teon opettaa, riittää että tehdään vain juhannusviikonlopun vastat ja vihdat nyt, joten silmä tarkkana sitten kerrasta, näitä ei tarvitse montaa tehdä.
- Vastan eli vihdan voi sitoa hyvällä omatunnolla vaikka narulla tai kumilenkeillä, koivun taimi tai oksa ei nyt kestä taittamista vaan murtuu. Mitäpä sitä turhia harmistumaan, nyt on syy oikaista.
- Jos joku ei tätä tiedä, ja innostuu juhannuksena tekemään talvivastat tai -vihdat, hänelle voi ehdottaa sellaisia kippilauteita, jotka voi nostaa kätevästi ylös siivouksen ajaksi. Ei mene sitten selkä ja polvet niitä varisseita lehtiä talven mittaan siivotessa.
- Ja jos perheen isäntä ehdoin tahdoin tekee kaikki talvivastat tai -vihdat väärään aikaan, vaikka emäntä kuinka neuvoisi (tai toisinpäin), niin emäntä muistaa sitten että ei itse ala niitä irronneita lehtiä talven mittaan sieltä siivoamaan. Isännät kun joskus haluavat tehdä tieteellisiä kokeita, ja vastuu kokeiden loppusiivouksestakin lankeaa silloin luonnollisesti heille.
- Onnittelukahvit tai -oluet voi emäntä hyväntahtoisesti toki sitten talvella tarjota, ja sanoa että "teitpä tarkat kokeet alakuisen lehden kiinnipysymisestä, kyllä nyt huomaa että ne irtoavat helposti". "Millaiset kokeet aiot tehdä ensi kesänä, pitäisikö jotain muuta asiaa vielä varmuuden vuoksi testata?" Joskus kun on aihetta varmistaa koe vielä eri säässä tai eri paikan koivuista, eiväthän vuodet ole veljeksiä.
- Monta käyttökertaa kestävät vihdat ja vastat tehdään tänä vuonna vasta heinäkuun yläkuulla eli nousevalla kuulla, joka alkaa keskiviikkona 3.7.19. Mutta ei kiirettä, vanhan kansan neuvo on tehdä talvivastat ja -vihdat tarkalleen kasvavan puolikuun päivinä, eli mustan kuun päivästä laskien 6.-8. päivää eteenpäin. Koska musta kuu on nyt ti 2.7.2019, ovat nuo päivät ma-ke 8.-10.7.2019. Jos haluat jakaa tämän tarkan neuvon, mainitse lähteeksi Yläkuun nettisivut.
- Koska päivät osuvat nyt alkuviikolle, ja monet ovat silloin töissä, voi lohduttaa että saunavastoista ja -vihdoista tulee silti oikein hyviä talvikäyttöön, vaikka tekisi ne muutaman päivää aiemmin tai myöhemmin, eli edeltävänä tai seuraavana viikonloppuna. Ne kun molemmat osuvat kuitenkin nousevalle eli yläkuulle. Mutta mestarit tekevät vain juuri näinä kaikkein parhaina päivinä - ehkä saat ostaa heidän tekemiään 12.-14.7. viikonlopun markkinoilta! Kysy aina ostaessa, ovatko nämä nousevalla kuulla eli yläkuulla tehtyjä?
- Yläkuulla eli nousevalla kuulla eli uudenkuun aikaan tehdyissä saunavihdoissa ja vastoissa lehti pysyy hyvin kiinni, ja ne voi nostaa kuivumaan saunan jälkeen, ja liottaa uudelleen käyttöön monena eri saunomiskertana. Yksi vasta tai vihta kestää siis paljon pitempään, eivätkä lehdet silti ala murentua tai irrota.
- Yläkuisessa vihdassa pysyy myös tumman vihreä väri, ja upea koivun tuoksu läpi talven. Se kun pitää osan kosteudesta sisässään kun se kesällä tehdään, eikä kuivu rutikuivaksi niin kuin alakuinen vihta tai vasta. Alakuinen muuttaa kuivuessaan värin ruskeankellertäväksi, eikä enää likoa kunnolla kun sitä yrittää käyttää. Rutikuiva vasta tai vihta murenee sen vuoksi pienestäkin liikuttelusta. Eikä siinä pysy tuoksukaan.

Vuoden parhaat vesakonraivauspäivät 2019:

- Nämä painettiin alunperin Yläkuu ja alakuu -kirjaan, sekä on merkitty Wanhan ajan Kuukalenteriin vuodesta 2007 alkaen joka vuosi, samoin kuin Kuu ja sää Päiväkirjaankin. Vesakonraivausneuvot saa vapaasti jakaa eteenpäin, mutta silloin kun ottaa tarkat päivämäärät tästä Yläkuu kustannuksen blogista tai edellä mainituista kalenterista ja päiväkirjasta, on paikallaan mainita päivämäärien alkuperä, jos kirjoittaa ne tunnettuun blogiin, lehtijuttuun tai kertoo radiossa ym.
- Yleisesti ottaen kaikki vesakonraivaus, rantalepikon ja -ruovikon niitto ja vesikasvien niitto kannattaa tehdä alakuun eli laskevan kuun aikaan, mutta alakuun päivistä muutamat ovat joka vuosi kaikkein parhaita estämään niiden uudiskasvun. Tänä vuonna nämä päivät ovat pe-ma 28.6.-1.7.2019. Tehoa lisää, jos tekee hävittämisen/niittämisen/leikkaamisen iltapäivällä, illalla tai yöllä, ja tuulee kylmästä ilmansuunnasta kuten pohjoisesta tai koillisesta.
- Tämä neuvo on peräisin kansanperinteen vuosisatojen ja satojen tuhansien ihmisten käytännön kokemuksesta, jonka rippeet on haastattelemalla kerätty talteen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanperinnearkistoon, josta jokainen voi käydä niitä lukemassa ja tutkimassa. Se on todellinen aarreaitta, ja mahtava tutustumiskohde Helsingin keskustassa. Mutta neuvo ei ole vain pölyttymässä arkiston hyllyssä, vaan on jatkanut elämistä kaikkien niiden taitavien ammattilaisten arkipäivän työssä, jotka tarkkailevat omaa työnjälkeään ja luonnon olosuhteita. Vuodet eivät ole veljeksiä, nämä päivät muuttavat paikkaa vuosittain - siinä kun uudenkuunpäivät muuttuvat.
- Tämän kirjoittaja Anne Pöyhönen on kiertänyt Suomea 15 vuoden ajan eri messuilla, markkinoilla, luennoilla ja keskiaikatapahtumissa kysymässä mitä kuuperimätietoa muistetaan, mitä edelleen käytetään ja millä tavalla kertojat ovat sen aikoinaan oppineet. On käynyt selväksi että 1800-luvun maanviljelyn ja puutarhanhoidon oppikirjoissa tästä vielä kerrottiin, samoin näitä neuvoja opetettiin puutarha- ja maatalousoppilaitoksissa toiseen maailmansotaan asti. Sen jälkeen alkoi historiassa monin tavoin "uusi aika" ja moni vanha neuvo jäi pois käytöstä. Tieteenkin käyttämä kieli muuttui saksasta englanniksi, joten lasten kouluissa oppima vieras kieli muuttui.
- Sodan raskaat menetykset saivat kaikkien katseen kääntymään tulevaisuuteen, ja seuraava sukupolvi alkoi muuttaa uusien töiden perään maalta kaupunkiin, eikä tarvinnut enää edellisen sukupolven töiden neuvoja omissa uusissa ammateissaan. Aikakaudessa eli voimakas huoli rauhan kestämisestä, ja monista asioista ei haluttu puhua vaan seurattiin virallista linjaa jota koulussa opetettiin.
- Seurauksena moni todellinen mestari ja tietäjä sai suorastaan haukkuja ja uhkauksia, jos puhui vanhaa koeteltua perimätietoa. He alkoivat vaieta osaamisestaan yleisen ilmapiirin käännyttyä heitä vastaan. Tekivät itse vanhan tiedon mukaan, ehkä neuvoivat toiselle mutta jättivät kuunvaiheen mainitsematta, kertoivat vain päivämäärän milloin seuraavan kerran on hyvä jotain työtä tehdä.
- Sitten aikakausi jälleen muuttui, Suomi avasi ovet länteen sepposen selälleen, liittyi EU:hun, ja yhtäkkiä huomattiin muissa maissa olevan ihan saman perimätiedon, ihan samat työt tehtiin sielläkin samoilla kuunvaiheilla kuin täälläkin. Nyt asioista saattoi vapaasti puhua, ei ollut enää sopivaa käytöstä haukkua ketään oman perimätiedon osaamisesta. Matkailu lisääntyi, ja moni sai kuulla kokemuksia vaikka viinin viljelystä tai puun kaadosta kuunkierron mukaan.
- Sattumalta niihin aikoihin minäkin (Anne Pöyhönen) kiinnostuin kuuperimätiedosta, ja aloin kerätä sitä. Se kun näytti selittävän mitä äitini kauppapuutarhan kasvihuoneissa oli aikoinaan näkynyt - kasvit eivät kasvaa joka päivä samalla tavalla. Toisinaan aivan sama kylvö itää nopeasti, toisinaan hitaasti tai ei idä lainkaan. Välillä latvominen aiheuttaa uudiskasvua, välillä pysäytti lisäkasvun. Yrtit kuivuivat milloin vihreiksi, milloin ruskeiksi. Mummo olikin neuvomassa, vaan nuorena sitä ei ihan vielä ymmärrä näitä hitaasti eteneviä luonnonilmiöitä. Jotain kuitenkin jäi muistiin.
- Yläkuu ja alakuu -kirjani valmistuttua moni iäkkäämpi ihminen rohkaistui jälleen puhumaan osaamisestaan, ja kuuperimätiedon neuvot alkoivat jälleen tulla puheenaiheeksi. Supermarketin siemenhyllyllä saattoi kuulla että seuraavalla yläkuulla kylvän nämä krassin ja petunian siemenet. Taimistoilta alettiin kysellä, millä kuulla tämä olisi hyvä istuttaa. Joulukuusikauppiailtakin alettiin kysellä entistä suuremmalla innolla, minä päivänä nämä oikein on kaadettu, oliko yläkuulla? Enää ei nimitelty ketään kuuhulluksi, mielenterveyden asiat otettiin vakavasti terveydenhuollossakin ja hullu-sana katsottiin menneisyyteen kuuluvaksi. Perimätieto alkoi kiinnostaa yhtä useampaa ja uteliaisuuskin heräsi, kun puutarhanhoito harrastuksena lähti nousuun.
- Nyt omasta alkuperästä ja murteesta saa olla ylpeä, omaa kansanperinnettä halutaan arvostaa, ja nostaa esille turisteille ja matkailijoillekin. Omien juurien etsiminen, ja sen selvittäminen miten tässä maassa on ennen eletty on noussut kiinnostuksen kohteeksi.
- Valtava kiitos kaikille niille itsepäisille, vahvoille, lujatahtoisille ja ovelille vanhan kansan naisille ja miehille, jotka pitivät päänsä, uskoivat itseään ja tekivät työnsä oman tietonsa ja kokemuksensa mukaan parhaina päivinä, parhain keinoin ja pitivät tämän maan pystyssä. Näistä puista on rakennettu homehtumattomat hirsitalot, näitä peltoja on viljelty ilman koneita ja rikkaruohomyrkkyjä. Jotenkin kaikki on saatu toimimaan jo kauan ennen nykyajan mukavuuksia, ja toivon näiden käytännön neuvojen säilyvän tulevillekin sukupolville.
- Yksi tällainen sitkeä vanhan tietotaidon säilyttäjä on ollut mestaripuuseppä Mauri Kekkonen Tohmajärven Onkamossa. Sain omin silmin nähdä, kun hän sorvasi puisen pikarin kahdessa minuutissa, ja se oli aivan sileä ja täydellinen ohutta reunaa myöten heti jo valmistuessaan. Hän opettaa tätä erityistä sorvaustekniikkaa perustamassaan Karjalan puutyökoulussa. Hän pitää taiteilijavaimonsa kanssa puutaidenäyttelyä, ja heidät on juuri valittu vuoden yrittäjiksi. Heidän Puun Sielu -hirsilinnansa, Tanssi ja unelma -teemanäyttelyineen, on oiva kesälomakohde. Kertokaa vain Yläkuun Annelta terveisiä, pidin kerran heillä kuuluennon hänen kutsumanaan. Mutta puunkaatoneuvot hän tiesi omasta takaa paljon minua paremmin, ikänsä puuta työstäneenä. Niitä löytyy myös hänen vaikuttavasta puutyökirjastaan "Suuri sorvauskirja". Puun Sielun nettisivut ja ajankohtaiset tapahtumat tänä kesänä.


Yrttien keruu vain heti käytettäväksi, tai mehevien ja paksujen yrttien keruu talvikuivattavaksi.

- Nyt yrtit kuivuvat liian kuivaksi, eivätkä pidä tuoksua, väriä ja makua pitkään. Kuitenkin huonosti kuivuvat mehevävartiset tai -lehtiset on voitu kerätä alakuulla, jotta ne varmasti kuivuisivat. Nykyään meillä on niitä varten pakastin tai maitohappokäyttäminenkin.
- Vain sellaiset yrtit, joilla ajetaan kehosta ulos haitallisia aineita tai kuona-aineita, kerätään alakuulla. Yleisin näistä on nokkonen, ja alakuulla kerättyjä nokkosia käytetään vain puhdistuskuureihin alakuun päivinä, ei vahvistavana yrttiteenä. Pääosin yrtit kerätään siis yläkuun eli nousevan kuun aikaan, joka jatkuu 3.7. eteenpäin kahden viikon ajan.
- Samana päivänä käytettäväksi toki yrttejä kerätään alakuun eli laskevan kuun päivinäkin. Joten jatka salaatin, muhennoksen, lettujen ja yrttiteen käyttöä alakuullakin.

Pyykin pesu, siivous ja kukkien kastelu.

- Kukkien ja muidenkin sisä- ja ulkokasvien, sekä kasvihuonekasvien tärkeimmät kastelupäivät ovat "vesipäivät" su-ti 23.-25.6. ja 3.-4.7.. Näinä päivinä kasvi imee veden parhaiten versoonsa ja lehtiinsä, ja kestää sitten pitempään ilman kastelua. Jos multa on kuiva näinä päivinä, eikä kasvi saa tarvitsemaansa vesimäärää, ei muina päivinä kastelu tuota aivan samaa tulosta, sillä vesi jää enemmän pitämään purkkia märkänä mutta imeytyy hitaammin kasviin. Juuri ennen vesipäiviä kasteleminen altistaa kasvit kirvoille ja punkeille, joten tämän rytmin löytäminen säästää paljolta harmilta.
- Kesäkuumalla liian pienissä purkeissa olevat tarvitsevat kastelua joka päivä, mutta jos huonekasvi ei ole aivan paahteisimmalla ikkunalla, voi tämän eron huomata selvästi. Juuri ennen vesipäiviä purkin multa kuivuu nopeasti ja kastelu kannattaa aloittaa heti ensimmäisen vesipäivän aamusta, ja toistaa vielä uudelleen illemmalla tai seuraavana päivänä. Liian pienissä purkeissa olevat kannattaa nyt yläkuulla istuttaa isompiin purkkeihin.
- Kasvit jotka eivät vielä ole saaneet joka vesipäivä tarpeeksi vettä, eivät yhtäkkiä muutu vain vesipäivinä kasteltaviksi, vaan vaativat vettä vielä näiden välissäkin. Mutta muutaman viikon kun kastelee erityisen perusteellisesti juuri vesipäivinä, alkaa huomata että kasvi voi paremmin ja kestää pitempään ennen kuin sen lehdistä näkyy vedentarve. Ne eivät enää näytäkään nuutuneelta, vaikka ei ihan joka päivä kastelekaan.
- Kasvihuoneissakin kannattaa kastella perusteellisemmin vesipäivinä, ja katsoa pärjäävätkö kasvit vähän vähemmällä parina päivänä ennen vesipäivää, vaikka myös siinä välissä kasteleekin. Näin voi vähentää riskiä saada tuhohyönteisiä kasveihin. Tästä vaikutuksesta on lisää kirjassa Kuun vaikutus puutarhassa terveydessä maanviljelyssä ja metsänhoidossa.
- Siivous ja pyykin pesu ovat alakuun töitä. Kesän mattopyykillekin siis jonain alakuun eli laskevan kuun päivistä, vaikka juuri vesipäivinä jos on lämmin ja saa kuivattua. Jos on huolissaan miten matot saa kuivaksi, kannattaakin pestä ilma- tai lämpöpäivinä: ke-to 26.-27.6. tai 30.6.-1.7.. Puisten tai muuten vedelle arkojen lattioiden kuuraus kannattaa ajoittaa näille samoille päiville, niin kuivuvat kaikkein parhaiten pesun jälkeen ilman mitään vahinkoa.
- Juhannussiivous sujuu siis tavallista kevyemmin ja paremmin tuloksin, samoin juhannuksen jälkeinen siivous seuraavan viikon aikana.
- Pyykistä tulee puhtainta alakuun vesipäivinä, tai minä tahansa alakuun päivänä paremmin kuin minään yläkuun tai täysikuun päivistä. Erityisesti pahat tahrat ja herkät tekstiilit kannattaa aina pestä laskevan eli alakuun puolella, niin tekstiili kuluu vähiten ja tahra lähtee parhaiten.

Leipominen, mikrobikäyminen ja juuston teko.

- Hapanleipätaikinat nousevat vielä täysikuun jälkeen muutaman päivän ajan oikein hyvin, mutta sitten mikrobitoiminnan hidastuessa taikina nousee yhä hitaammin.
- Juhannuksen kotikaljasta tulee oikein hyväaromista, ja ennen juhannusta käyminen lähtee vielä melko hyvin etenemään. Viimeisellä viikolla kesäkuuta on jo alakuun viimeinen neljännes, ja kaikki käymistuotteet lähtevät hitaammin valmistumaan.
- Alakuulla tehdyistä juustoista lähtee enemmän nestettä irti joten juustosta tulee kiinteämpää. Parhaita juustontekopäiviä ovat ilmamerkin päivät 21.-22.6. eli juhannusaatto ja juhannuspäivä. Siitä vain yrttituorejuustoa juhlapöytään!

Hiusten leikkuu ja värjäys.

- Laskeva kuu on karvanpoistoaikaa, joten hyvin ehtii ennen juhannusta ja varsinkin sen jälkeen aina uudenkuun päivään 2.7. asti. Etenkin juuri ennen uudenkuun päivää poistetut karvat kasvavat hitaasti ja hennompina takaisin.
- Alakuulla eli laskevalla kuulla leikatut hiukset kasvavat jatkossa hitaammin - seuraavaan leikkauskertaan asti. Siitä alkaa vaikuttaa sitten taas sen leikkauspäivän kuunvaihe.
- su-ti 23.-25.6. ovat vesipäiviä ja silloin leikattuihin hiuksiin voi saada liiankin kuivattavan vaikutuksen ja tulee hilsettä päänahkaan. Pelkkä shampoolla peseminen noina päivinä voi saada tämän reaktion aikaiseksi. Se ei haittaa yhtä paljon, jos hiukset kastuvat uidessa, ja sadevesihän vain parantaa hiuksia.
- Ti-to 18.-20.6. iho on herkkä eikä ole hyvä tatuoida tai laittaa pigmenttiä mihinkään kehonosaan.
- Alakuulla otetut kestopigmentöinnit eivät kestä yhtä pitkään kuin yläkuiset. Värit alkavat himmenemään nopeammin. Allergisia reaktioita tulee harvemmin ja sikäli pigmentöinti tai tatuointi onnistuu kyllä. Ke-to 26.-27.6. ei ole hyvä pigmentöidä kulmakarvoja tai tatuoida kasvojen yläosia, ja pe-la 28.-28.6. ei ole hyvä pigmentöidä huulia tai tatuoida kasvojen alaosia ja kaulaa. Su-ma 30.6.-1.7. ei ole hyvä tatuoida kaulaa ja hartioita, käsivarsia eikä käsiä.
- Alla ovat päivät, jolloin kukin kehonosa on herkimmillään. Herkkänä olevalle kehonosalle ei kannata juuri niinä 2-3 päivänä tehdä tatuointia, se paranee huonommin.

Kynsien leikkuupäivät.

- Kynsienleikkuupäivät sormen- ja varpaankynsille ovat 5 vrk eteenpäin täydenkuun päivästä eli leikataan juhannuspäivän iltana la 22.6., ja 5 vrk eteenpäin vähenevän puolikuun päivästä, eli leikataan varpaankynnet su 30.6. mutta sormenkynnet jo la 29.6.. Ja vasta auringonlaskun jälkeen. Edes viilata ei pidä päiväsaikaan. Lakkaamisen tai rakenne/geelikynsien liimaamisen ajalla ei ole väliä.
- Kun kynnet leikataan vain näinä päivinä ja vasta auringonlaskun jälkeen, muuttuvat ne muutamassa viikossa koviksi ja kestäviksi. Vaikutus kumoutuu, jos kynttä viilaa tai leikkaa auringon ylhäällä ollessa. Viimeisin käsittelykerta jää aina voimaan sen kynnen osalta.
- Kesällä aurinko ei laske pohjoisessa, eikä ennen nukkumaanmenoaikaa etelässäkään. Silloin oikea tapa on leikata kynnet mahdollisimman myöhään illalla, viimeistään juuri ennen puolta yötä. Ei enää siis klo 24 jälkeen, silloin aurinko alkaa jo kiivetä korkeammalle tunti tunnilta. Vaikutus ei perustu valon määrään, vaan siihen että päiväpuoli vuorokautta on hiipumassa ja yö - vaikka lyhytkin - alkamassa. Vuorokauden kierrossa ilmakehän sähkökenttä muuttuu, illalla sen vaikutus kehossa on erilainen kuin aamulla.
- Hiustenleikkuupäivät, kastelupäivät eli vesi- eli lehtipäivät, kylvöt, istutukset, rikkaruohon kitkemiset, vihdan eli vastan teko, yrttien keruut, sekä monet muut työt on merkitty Wanhan ajan Kuukalenteriin 2019 ja myös Kuu ja sää Päiväkirjaan 2019 valmiiksi kunkin päivän kohdalle. Molempia on saatavina vielä kesän mittaankin.

Vanhan lääketieteen neuvot siitä, mikä kehon osa on milloinkin herkimmillään eli mitä hoidetaan, tämän laskevan kuun eli alakuun aikana (2019):

- Ti-to 18.-20.6. polvet, nivelet, luut ja iho. Pe-la 21.-22.6. pohkeet, sääret ja laskimoverenkierto. Su-ti 23.-25.6. jalkaterät nilkasta varpaisiin. Ke-to 26.-27.6. aivot, silmät ja pään yläosa, sekä yläleuan hampaiden juuret. Pe-la 28.-29.6. ylähengitystiet eli nenä, korvat, suu, nielu kurkku ja alaleuan hampaat. Myös niska ja kaula. Su-ma 30.6.-2.7. olkapäät, hartiat, käsivarret, kädet ja sormen kynnet.
- Tämä Kuun korkeuden vaihtelun 27,3 vuorokautta pitkä sykli vaikuttaa kehossa päivä päivältä ylhäältä alaspäin vähitellen kulkien - "kiireestä (eli päälaesta) kantapäähän". Herkillä ihmisillä, tai jos jokin alue vaivaa, vaikutus voi tuntua jo päivää ennenkin. Kun samaa aluetta on 3 päivää peräkkäin, on viimeinen niistä jo itseasiassa vaihtumassa seuraavan alueen vaikutukseksi. Vaikutus on aina liukuvasti ylhäältä alaspäin, vähitellen etenevä.
- Parhaillaan herkistynyttä kehon aluetta ei mainittuina päivinä ylirasiteta tai leikata, vaan hoidetaan monin eri keinoin. Näin neuvottiin vuosisatoja vanhoissa almanakoissa, joissa oli lääkäreiden ohjeet eri kehonosien hoitamiselle. Kyseinen kehonosa ottaa hoidon paremmin vastaan, hoito toimii tehokkaammin ja välttämällä kyseisen kohdan ylirasitusta voi ennalta ehkäistä monta vaivaa.
- Vanha lääketiede kuvaili yläkuun eli nousevan kuun olevan aikaa, jolloin keho kerää voimia sisäänpäin, ruoka imeytyy hyvin, paino nousee, ja energiaa on päivä päivältä enemmän. Täysikuulla virtaa on jo niin paljon, että unentarve pienenee. Ruuan vitamiinit ja hivenaineet imeytyvät paremmin, samoin lääkkeet. Samasta annoksesta imeytyy enemmän. Myös ruuan haitalliset aineet pääsevät paremmin imeytymään. Tehokkainta imeytyminen on täysikuulla.
- Kuun korkeuden päivittäisen muutoksen mukaan vaikutus etenee parissa päivässä kehonosasta toiseen, ja sitä kohtaa ei kannata häiritä leikkaushaavoilla, vaan hoitaa muilla keinoilla. Leikkauskohdassa kehon hermot ja akupunktiomeridiaanit eli sähkön helpoiten johtavat kudosrakenteet katkeavat, ja muodostuu arpikudosta, jolloin jatkossa kohta on sääherkkä ja kutiaa tai kihelmöi ilmasähkökentän muuttuessa. Arpikudos kun estää sähkövirtauksen - kuin joessa oleva pato.
- Ti-to 18.-20.6. lepoa ja paljasjaloin istumista jos nivelet oireilevat. Ihoa voi puhdistaa saunomalla, naamioilla, ja vaikka kesäsateella huuhtomalla. Nyt ihon kautta erittyy kuona-aineet tehokkaimmin ulospäin.
- Juhannuksena Pe-la 21.-22.6. hoidetaan pohkeita ja sääriä yrttijalkakylvyillä, paljain jaloin kävelemällä ja tanssimalla. Pohjekramppivaara on suurimmillaan, joten uimaan nyt yhdessä toisten kanssa - ei kauas rannasta yksinään, eikä varsinkaan yöuinnille yksinään tänä juhannuksena! Pitäkää tästä hyvää huolta.
- Kaikki puhdistavat yrtit, vaikka tutut nokkonen ja voikukka, ovat nyt hyviä jalkakylvyille. Mitä syvempään ämpäriin jalat laittaa, sen parempi. Saman yrttikylvyn voi lämmittää uudelleen tai tehdä uuden seuraavana päivänä. Yrtit voi tuoda myös saunaan vihdan ja vastan mukana, ja liottaa niitä kuumassa vedessä ennen sen kiukaalle kaatamista. Koska on alakuu eli laskeva kuu, auttaa saunominen kehoa puhdistumaan erittäin tehokkaasti.
- Jos jalat väsyvät juhannustansseissa tai on laskimovaivoja ja suonikohjuja, näinä päivinä jalat ylös vaikka saunan lauteilla tai nurmikolla maaten, että neste pääsee paremmin virtaamaan sydämeen päin ja paine jaloista poistuu. Jos on lentomatka tiedossa näille päiville, on erityisen tärkeä liikutella jalkoja että laskimotukos ei pääse muodostumaan nyt kun nämä päivät osuvat vähenevälle kuulle.
- Su-ti 23.-25.6. hoidetaan edelleen jalkoja, nyt nilkasta alaspäin eli jalkapöytää ja jalkapohjaa. Erittäin hyvän puhdistuskuurin saa jaloille kävelemällä näinä päivinä aamukasteisella nurmikolla aamulla, märässä maassa tai rannalla kahlaten päivällä ja kuuman jalkakylvyn ottamalla vielä illalla. Keho kiittää, paljon kuona-aineita pääsee poistumaan jalkojen hikoilun kautta ja maakosketuksen avulla juuri näinä päivinä.
- Ei pidä hämmästyä jos soralla kävely ei onnistukaan, jalkapohjat ovat kyllä herkkinä näinä päivinä. Joten vyöhyketerapia toimii voimalla, ehkä liiankin, eli on paras kokeilla mikä tuntuu hyvältä omissa jaloissa.
- Ke-to 26.-27.6. sähkökentän herkistymiskohta siirtyy päälakeen ja aivoihin sekä silmiin. Kun aivot ovat herkkänä, tulee päähänpistoja ja vähenevän kuun vuoksi vielä ärsyyntymistä ja äyskimistäkin, etenkin jos lämmin sää vielä rasittaa oloa. Kun tietää että tämä on kuun vaikutusta, ei tarvitse ottaa niin itseensä, vaan antaa mennä kuin vesi hanhen selästä.
- Nämä ovat hyvät päivät ottaa silmäkylpyjä (huuhdella kylmällä lähdevedellä tai lämpimällä yrttiuutteella suljettuja silmiä), tai ulkoiluttaa silmiä luonnossa kauas horisonttiin katselemalla. Silmän lihakset saavat rentoutua, ja rennossa kudoksessa verenkierto elpyy nopeasti tuoden happea joka uudistaa soluja. Merivesihuuhtelu on hyväksi, samoin miedolla lämmöllä saunominen. Ei kuumia löylyjä pään yläosan ollessa herkimmillään.
- Kun päähänpistot ja liikenteessä päättömästi kiihdytteleminen ovat menneet ohitse, on niskan ja ylähengitysteiden alue herkimmillään. Höyryhengitys yrttiteellä tai kunnon saunominen yhä vain hoitavat kehoa ja puhdistavat niin poskionteloita kuin elvyttävät kasvojen ja niskan verenkiertoa puhdistamaan kuona-aineita pois. Särkevää hammasta parannetaan neilikkaöljyllä ja propoliksella. Hammaslääkäriin vasta seuraavina päivinä, ei alueen ollessa herkimmillään.
- Su-ma 30.6.-2.7. hartiahierontaa, rauhallista uimista pitkillä käsivedoilla ja kuumaa saunaa lihaskipuihin ja jäykkyyteen. Nyt vihtomaan ja vastomaan vähenevän kuun viimeisten päivien puhdistussaunat! Ruokaa voi reilusti vähentää ja veden juomista lisätä. Suolaa tarvitaan hikoillun tilalle, joten jos ei tiinussa ole suolakalaa, niin sitten luonnonsuolaa reippaasti vesilasiin ja kulaus siitä, ja lisää vettä päälle. Keho elpyy, kun suolaa riittää ja voi huoletta hikoilla suoloja pois puhdistuspäivinä.
- Nämä päivät ovat myös erinomaiset paastopäivät, ja paaston voi toteuttaa monin tavoin. Kunhan syö vähemmän tai jättää pitemmän ateriavälin että keho ei koko aikaa joudu sitä käsittelemään, ehtii kehon korjaus- ja uudistusprosessit käynnistyä ja työskennellä solujen uusimiseksi ihan rauhassa. Kevennetty ruokailu tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, mutta hitaasti ja huonosti sulavia ruokia voi jokainen silloin vähentää niin että mitä syökin, se vaatisi vatsalta mahdollisimman vähän työtä. Ei siis tarvitse olla koko päivää syömättä vaan juoda enemmän ja syödä itselle helpoiten sopivaa näinä päivinä.
- Kaikki puhdistavat yrttiteet, vaikka tutut nokkonen, siankärsämö ja voikukka, ovat erityisen tehokkaita näinä päivinä. Kun aamulla keittää, voi juoda kulaukset päivän mittaan. Nestettä poistavia koivua, mesiangervoa tai kultapiiskua ei kannata illalla juoda, ettei yöllä tarvitse sen takia heräillä.
- Tänä vuonna juhannus osuu siis kehoa puhdistavalle kuunvaiheelle, joten kaikki luonnossa olo, saunominen, uiminen, meri-ilman hengittäminen ja mäntykankaalla patikointi puhdistaa ja elvyttää kehoa erityisen hyvin. Varsinkin jos mahdollisimman paljon viettää aikaa niin että iho koskettaa maanpintaa, kalliota, vettä ja kasvavien puiden runkoja. Eli ollaan kiinni maanpinnan sähkökentässä kuin se kuuluisa kala vedessä.

Ilmainen ja nopea parannuskeino särkyihin ja väsymykseen.

- Kun kehossa on sellaisia kipuja ja särkyjä, joista ei edes saa aina selvää mikä ne aiheuttaa, tai missä kohtaa ne tarkalleen ovat, saa siihen usein yllättävän helposti avun kun kiinnittää itsensä maanpintaan ihokosketuksella. Helpoiten tämä toteutuu menemällä nurmikolle tai rantahiekalle makaamaan, tai ottamalla kengät pois ja istumalla mukavalla lepotuolilla noin 20 minuutin ajan.
- Kun on viisi minuuttia ollut paljaalla iholla kiinni maanpinnassa, on jo rentoutunut ja unohtanut tarkkailla, sattuuko. 20 minuutin jälkeen on jo muissa maailmoissa, eikä muista miksi otti kengät pois. Olo paranee, kipu ja särky pienenee huomaamattomasti. Kunnes on vain yllättävän hyvä olo.
- Maan pinnassa on jatkuva, pysyvä, miinusmerkkinen sähkövaraus. Kehomme muuttuu plusmerkkistä varausta sisältäväksi aineenvaihdunnan tuloksena. Jotta meihin ei kertyisi "staattista sähköä", meidän pitäisi olla säännöllisesti kiinni maanpinnassa - ilman kenkiä tai eristävää asfalttia. Maan sähkövaraus on niin valtavan paljon meitä suurempi, että kehomme purkaa sähkövarauksen alle sekunnissa - niinkuin talvisin pakkasilman sähköiskusta tiedämmekin.
- Tätä ei voi purkittaa eikä patentoida, joten miksi puhua siitä? Ilmainen parannuskeino väsymykseen, ärtymykseen, kroonisiin kipuihin ja vaivoihin. Päivittäinen "maadoittuminen" eli kenkien pois ottaminen tai puunrunkoon nojaaminen tai puiden halaaminen. Puun rungon vesi kun johtaa maan sähkökenttä oksien kärkiin asti.
- Mitä märempi maa, sen paremmin se johtaa sähköä kehoon. Siksi vanha kansa neuvoi kävelemään joka aamu kasteisella nurmikolla!
- Lapset näyttävät mallia - sateen jälkeen pitää hyppiä vesilammikoissa! Jos piha on rutikuiva, nurmikko johtaa sähköä paremmin kuin kuiva hiekka, ja hiekankin saa paremmin sähköä johtavaksi kun kippaa siihen ämpärillisen vettä ja sitten istuu tuolissa niin että jalkapohjat ovat märässä maassa. Jos maa on savista tai mutaista, saa samalla jaloille puhdistavan savihoidonkin. Tai jalat suoturpeeseen tai ihan vain laiturille istumaan ja pitää jalkoja vedessä!
- Järvien ja jokien vesi on yhtä lailla miinusmerkkisesti varautunutta, joten uiminen laittaa vielä suuremman ihopinnan kiinni maahan kuin maassa makaaminen. Tämän vuoksi avantouinti parantaa, kyse ei ole pelkästä kylmyydestä. Talvella on muuten vaikeampi saada jalkoja kiinni maanpintaan.
- Merivesi on suolaista, joten se johtaa sähköä vielä paremmin kuin makeat vedet. Monissa kulttuureissa terveyttä on hoidettu menemällä rantalomalle. Toki on hyvä hengittää suolaista ilmaa, mutta terveys kohenee paljon voimakkaammin kun kävelee märässä rantahiekassa tai ui joka päivä. Eikä tarvitse uidakaan, pulikoiminen tai kelluminen riittää, tai vain vesirajassa istuminen. Se 20 minuuttia on hyvä vähimmäisaika, eikä ole haittaa vaikka uisi koko päivän.
- Jos makaa pyyheliinan päällä, ei kosketa maata. Silloin kannattaa kaivaa edes varpaat kuivan pintahiekan alle märempään hiekkaan ja pitää ne siinä. Vähiten hyötyy jos kävelee sandaalit tai varvastossut jalassa rannallakin.
- Vanhat huonojalkaiset ihmiset pitäisi auttaa joka päivä ulos pihalle istumaan, ja päästää heidänkin kokemaan se ihana tunne, kun on paljain jaloin kiinni maassa. He muistavat koko lapsuutensa juosseen paljasjaloin ja tämä voi olla päivän kohokohta. Miten saisimme palvelutaloihin ja hoitokoteihin, saati sairaaloihin päivittäisen varvasvoimistelu- ja venyttelyhetken? Mikä olisi se "tekosyy" että ymmärrettäisiin tuoda ihmiset ulos koskettamaan vielä kerran maanpintaa? Se kun parantaa jo mielialaakin, saati vähentää kipua ja levottomuutta sisällä päivät viettävillä ja etenkin vuodepotilailla. Maakosketus rauhoittaa ja tyynnyttää, antaa paremman unen ja elvyttää väsynyttä kehoa. Parantaa yllättävästi yleiskuntoa ja arjessa jaksamistakin. Vähentää siis hoitajien työtä jo muutaman kerran jälkeen.
- Lasten pitäisi saada juosta joka päivä paljain jaloin. Voi sitä riemua! Ja moni mahanpuru paranee, pipi häviää, ja kiukku katoaa, kun pienet saavat ottaa kengät pois ja istua, juosta, kieriä ja pyöriä maassa! Helpottaa äidin ja isän työtä, kokeilkaapa vain.
- Jos töissä on raskasta, pidä tauko, mene nurmikolle, ota kengät pois. Kerää voimia vartti, ja taas jaksaa, vaikka betonitalon ylimmässä kerroksessa tai ikkunattomassa kellarissa. Olit juuri kiinni maassa ja latasit kehon sähkövarauksilla suoraan maanpinnasta.
- Tänä kesänä, otetaan puistossa kengät pois, istutaan jalat hiekkapolussa, kiveyksellä tai nurmikolla, rantahiekalla tai metsänpohjalla, iloisesti paljain jaloin. Siitä voi tulla uusi trendi. Hyvä olo on ilo kaikille.
- Jos haluat lukea tarkemmin miten tämä toimii tai kuulla mihin kaikkiin vaivoihin tästä ovat ihmiset saaneet apua, tästä on olemassa yksi suomennettu kirja, Earthing. Eli suomeksi "Maadoittuminen". Sitä saa Yläkuun nettikaupasta. (Myös puhelimella voi tilata)

- Mutta voidaksesi paremmin et tarvitse kirjasta mitään lisätietoa, ota vain kengät pois, aamulla, päivällä tai illalla, ja tee se uudelleen joka päivä. Se ei maksa mitään. Luonto parantaa ja nyt tiedät miten.

Juhannus

- Tänä vuonna juhannus osuu vähenevän kuun alkuun. Täysikuun jäljiltä kaikilla on vielä paljon energiaa joten kesäyötä juhlitaan pitkään aamuyölle. Jos vielä lämmintä saadaan niin kuin kuunsirppi ennakoi, tätä juhannusta juhlitaan ihan täysillä, niin että varmasti muistetaan pitkään. Uimavedet ovat nyt lämpimiä, luonnon yrtit parhaimmillaan, aamukaste parantavimmillaan.
- Pohjoisesta paistavaa aurinkoa pidetään vain ikivanhana myyttinä monessa osaa Eurooppaa, mutta täällä pohjoisessa se otetaan itsestäänselvyytenä, osana vuodenkiertoa. Meillä koko kesä on valon juhlaa, kukkivan, tuoksuvan elinvoimaa pursuavan luonnon juhlaa. Moni ei malta kesäöinä paljon nukkuakaan, ja vetoaa siihen että talvella on aikaa nukkumiselle yllin kyllin.
- Suomalaisessa kulttuurissa juhannus on ikivanha feminiininen auringon juhla. Yöllä paistavaa aurinkoa symboloivien, vasta illalla sytytettävien kokkotulien ympärille kerääntyi koko seudun väki juomaan, syömään ja tanssimaan. Tulen yli hyppäämällä puhdistuttiin ja uudistuttiin. Juhannusolut piti huolta että arki unohtuu ja juhlamieli valtaa kaikki.
- Voi arjen unohtaa ilman oluttakin, ja moni osaa rentoutua ilman juhlimistakin, ihan vain rauhassa olemalla. Ikivanhat vuodenkierron juhlat ovat olleet se liima, jolla yhteisö tasaa paineita ja jolla yhteishenki nostetaan, sidotaan ihmiset sosiaaliseen verkostoon, jossa jokaiselle on paikka ja tilaa. Juhlissa ovat kaikki läsnä, ja juhlatavat siirtyvät sukupolvien ketjussa. Yhteinen rituaali luo ymmärrystä siihen että olemme osa tätä kaikkea, ja meidän olemassa olollamme on merkitys paitsi itsellemme, myös näille kaikille muille.
- Yleiset juhannusjuhlat, -konsertit ja -markkinat luovat näitä paikkoja niillekin, joilla ei ole omaa paikkaa kerääntyä vesistön rantaan saunomaan ja tulia polttamaan. Juhannuksen auringon juhlintaan kun liittyy myös vesi, eli tuli ja vesi yhdessä ovat ikiaikaisen juhlan elementit. Ei ihme että kristinuskon myötä keskikesän juhla sai Johannes Kastajan mukaan uuden nimensä. Kaste oli alun perin luonnonveteen kahlaamista, ja siihen upottautumista, niinkuin se monissa uskonnoissa on vieläkin. Ei pelkkää pyhitetyn veden ripottelua, vaan ihan kunnon sukellus.
- Ja tätä molskahdusta suomalaiset toistavat edelleen tuhat vuotta kristinuskon tänne saapumisen jälkeenkin. Kaikki vaatteet pois ja surutta järveen, jokeen tai mereen - josta saunaan ja sama riemuiten uusiksi monta kertaa. Olisiko siinä ollut muutama kerta liikaa, kun papiston mukaan yksi kastautuminen riittää? Vai johtuikohan siitä että joka kerralla oltiin enemmän humalassa ja syvemmällä muinaisen aurinkojuhlan tunnelmissa? Kesäyön taikaa on mahdoton vastustaa, vanha juhlatapa ei ole häviämässä minnekään.
- Jos haluaa lukea muiden maiden Johannes Kastaja -juhlinnasta, kannattaa lukea Wikipedian sivulta juhannuksesta ja sitten vaihtaa kieltä, ja kopioida teksti Google kääntäjän sivulle. Eri kielisten sivujen juhannusartikkelit on linkitetty vielä eri kielisiin, ja nimi on esim. Puolaksi ja venäjäksi Kupalan yö, tai Ivan Kupala. Samaa ikivanhaa tulen ja veden juhlaa vietetään Liettuan, Latvian ja Viron juhannuksessa, ja omilla variaatioillaan Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhteinen kesäyön juhlan alkuperä alkaa näyttäytyä kulttuurien perinteitä vertaamalla.
- Kaikkialla näkyy sama hedelmällisyyden juhlinta. Keskikesä on nimenomaan seksuaalisuuden voimaa, kohta heilimöivät viljapellotkin ja odotetaan suurta komeaa tähkää korren päähän. Ilman hedelmällisyyden uudistavaa voimaa kyläyhteisö pieneni ja saattoi hävitäkin. Oli syytä varmistaa ja edistää kaikin keinoin sekä viljan, karjan että ihmisten hedelmällisyyttä. Ja jos juhannusyössä tänä vuonna lapsi saa alkunsa, on laskevan kuun eli alakuun vaikutuksesta todennäköisemmin tyttöjä syntymässä ensi vuoden kevättalvella, laskiaisen aikoihin.
- Tätä puolta juhannuksen juhlinnassa on kristinuskon myötä häivytetty taustalle vuosisatoja, mutta eipä tuo näytä juuri siitä vähentyneen.
- Aikoinaan lähetettiin nuoret juhannusyönä metsään "etsimään sananjalan kukkaa". Tytöt ensin poimimaan kukkia ja solmimaan niistä seppeleen. Yhtä ujot nuoret pojat lähetettiin perään vähän myöhemmin. Siihen jo ennestään vähän sydämentykytystä aiheuttaneeseen tyttöön oli helpompi tutustua kesäyön hämärässä metsässä. Jos nuoret tulivat metsäreissun jälkeen aamulla käsi kädessä kokkotulen hiillokselle, tytöllä vähän kärsinyt kukkaseppele päässä, arveltiin että yhden yön juttu jatkuisi pitempäänkin, ja alettiin suunnitella häitä. Sananjalka symboloikin ihan muuta kukkaa, kuin niitä maassa kasvavia, mutta senkin "poimimisesta" on paljon tehty lauluja.
- Juhannuksena lähteiden veden sanottiin olevan niin täynnä elinvoimaa että "muuttuvat viinaksi". Ja aamukaste on niin parantavaa, että sillä on hoidettu kauneutta terveyden lisäksi. Valoisassa kesäyössä on monenlaista taikaa.
- Ei ihme, että keskikesän juhla tyhjentää edelleen Suomen kaupungit. Paluu luontoon tulen ja veden voimaa nauttimaan uudistaa niin vanhaa kuin nuortakin.

Uudenkuun päivä tiistaina 2. heinäkuuta.

- Musta pallo almanakassa tarkoittaa että Kuu ei näy taivalla lainkaan. 3.7. alkaa seuraava yläkuu eli nouseva kuu. Kuu tulee näkyviin iltataivaalla pari-kolme päivää myöhemmin, ohuena D-kirjaimen kaaren muotoisena sirppinä.
- Valvotko uudenkuun aikaan ja olet silloin energisimmilläsi? Niinkuin on aamu- ja iltavirkkuja, on myös täydenkuun ja uudenkuun virkkuja. Moni vain ei yhdistä sitä Kuuhun, koska Kuu ei silloin taivaalla näy. Mutta jos itse nukut kuin uppotukki täydenkuun yöt, kiinnitä huomio millainen olotila on uudenkuun aikaan, ja varsinkin pari päivää jo ennen uudenkuun päivää. Täydenkuun virkut saattavat olla silloin väsyneimmillään, mutta osa ihmisistä kokeekin nämä kaikkein energisimmäksi ajaksi, tai nukkuu vähemmän ja herää herkemmin. Biologinen virkuisuusrytmimme on kuunkierron pituinen, mutta voi olla eri ihmisillä eri vaiheissa.
- Heinäkuun uusikuu aloittaa paitsi saunavihdan ja -vastan teon, niin kaikenlaisten kukkien, perennojen, pensaiden ja puiden istutuksen, mikä vain ajankohtaista on. Toki hedelmää parhaillaan tekeviä ei kannata siirrellä, mutta jos saa lahjana tai ostaa uusia kasveja, nyt ne kannattaa istuttaa että juurtuvat upeasti ja kasvavat hyvin ylöspäin.
- Myös yrttien keruun aika jatkuu ja monet kukat ovat juuri nyt parhaimmillaan. Kukkivat kasvit kerätään heti kun kukat alkavat aamulla aueta, ja mieluiten ennen kuin pölyttäjät ehtivät niihin! Siinäpä kilpajuoksu. Kukkien parantava voima on juuri silloin suurimmillaan. Voi ne tuoda maljakkoonkin, yläkuiset kestävät pitempään leikkokukkina ja seppeleissä.

Mahtavaa keskikesän taianomaisen valoisan yöttömän yön juhannusjuhlaa!


Jatka Yläkuun etusivulle.


***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta. Linkittää voi aina, ja lyhyen pätkän lainata, jos vieressä on tieto että se on tältä sivulta lainattua tekstiä. ***



Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alunperin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Almanakan merkit: Musta pallo = musta kuu, uudenkuun päivä, siitä kuu alkaa kasvamaan, eli alkaa yläkuu eli nouseva kuu. Valkoinen pallo = täysikuu, siitä kuu alkaa vähenemään, eli alkaa alakuu eli laskeva kuu. Ympyrä, jossa oikea puoli on valkoinen, vasen musta = kasvava puolikuu, yläkuun eli nousevan kuun puoliväli. Ympyrä, jossa vasen puoli on valkoinen, oikea musta = vähenevä puolikuu, alakuun eli laskevan kuun puoliväli.