Kuun vaikutuksia juuri nyt:

Uudenkuun päivä oli tiistaina 16.6. ja uudenkuun sirppi tulee näkyviin päivää paria myöhemmin läntiselle taivaalle. Nyt on uusikuu, nouseva kuu eli yläkuu.
- Nouseva kasvuvoima tarkoittaa sitä että nyt istutetut kukat, pensaat, puut ym. lähtevät hyvään kasvuun. Myös perennat ja kesäkukat kasvavat ja kukkivat hyvin nyt istutettuna.
- Kesäpäivän seisauksena eli 21.6. ja kolmena päivänä sen molemmin puolin ei perinteisesti ole kylvetty ja istutettu, sillä on ymmärretty että aurinko on kääntymässä ylenevästä alenevaksi, eikä aurinko siksi vedä kasvua enää ylös, mutta ei myöskään vielä vedä sitä alas, vaan on "jumissa".
- Keskieurooppalaisessa perimätiedossa onkin tämän vuoksi neuvottu perkaamaan rikkaruohot 18.6. aamupäivällä, ja moni kertoo tämän neuvon auttavan, rikkakasvit eivät niin pian kasva takaisin.
- Nämä perimätiedot antavatkin hyvän rauhoituksen juhannuksen ajaksi, että ei tehdä silloin niin paljon töitä, vaan nautitaan luonnosta ja juhlitaan keskikesää.
- Juhannuksen vanha paikka oli 3 päivää kesäpäivänseisauksesta, eli 24.6., jona norjalaiset, tanskalaiset ja baltian kansat sitä edelleen juhlivat - edellisen päivän illasta eli aatosta alkaen.
- Vain Ruotsi ja Suomi siirsivät 50-luvun alussa juhannuksen lähimpään viikonloppuun. Vanhat neuvot keskikesän jumi- eli pesäpäivistä tarkoittavatkin siis vanhaan juhannukseen (24.6.) päättyvää 6 päivän jaksoa.
- Kun aurinko sitten alkaa muuttaa korkeuttaan, ja päivä lyhentyä 24.6. alkaen, on kasvavaa kuuta vielä viikko jäljellä, ja silloin voi jälleen istuttaa yrttejä, kukkia, perennoja, pensaita ja puita.
- Ja paras kasvuunlähtö niillä on, jos työn tekee lisäksi aamupäivällä ja etelä/lounas/länsituulella, eli lämpimällä ja kostealla ilmalla. Toki kasvava kuunvaihe pesäpäivien aikanakin auttaa kasvua liikkeelle, mutta auringon muutoksen vuoksi vaikutus ei ole ehkä niin voimakas kuin muulloin kasvavalla kuulla. Näitä luonnon rytmejä ja suunnan muutoksia vanha kansa osasi tarkkailla.
- Koska juhannus osuu kasvavalle kuulle, voi heittä mielestä myös siivoukset ja mökin maalauksen, sillä vesi ei puhdista eikä maali levity yhtä hyvin kuin vähenevällä kuulla, eikä jälki ole niin hyvänlaatuista. Joskus sitä on hyväkin hakea syitä laiskotteluun kansanperinteestä, niin ei tarvitse potea syyllisyyttä siitä, että välillä ei vain tee yhtään mitään, on vain, ja nauttii olostaan.
- Koska kesäpäivän seisauksena aurinko "on pesässään", päivä "seisoo naulassaan" ja päivä oli muuttumassa pian lyhyempään suuntaan, oli se samanlainen käännekohta kuin täydenkuun aika kuunkierrossa. Valo on voimakkaimmillaan ja luonto "tuoreimmillaan". Silloin olikin hyvä poimia yrttejä, kukkia, rohtoja ja tehdä parantavia voiteita ja juomia. Mikä estää lisäämästä juhannusjuomiin vähän makua villiyrteistä, ja koristamasta salaattia luonnonkukilla.
- Kasvien maanpäälliset osat ovat nyt täynnä elinvoimaa, ja tämä jatkuu täysikuuhun asti. Omasta terveydestään kannattaa huolehtia opettelemalla pari uutta villiyrttiä salaattiin ja kala- ja liharuokien lisukkeeksi. Sami Tallberg on kirjoittanut kirjan "Villiyrtti keittokirja", josta on hyvä ottaa mallia. Esim. vuohenputken kukat ovat hyviä friteerattuna hauen kanssa. Mutta vain niitä yrttejä saa käyttää, jotka ihan varmasti osaa tunnistaa.
- Juhannuksena voi vaikka maistella eri villiyrttejä makkaran kanssa, ja tutkia mikä sopii mihinkin. Siitä saa hauskan ohjelmanumeron lomapäivien viettoon. Mustaherukan lehdet esimerkiksi sopivat juomien mausteeksi tai leipäjuustopalojen kera niille lisämakua antamaan.
- Eri kukkien keruu tyynyn alle on menneiden aikojen taikoja, mutta mikäpä estää hyvässä kukkien tuoksussa nukkujaa unelmoimasta tulevista romansseista tänäkään päivänä. Onhan juhannus ikiaikainen valon juhla ja kesäyön taikaa tulevat turistitkin tutkimaan pitkien matkojen takaa. Monelle jo se on suuri ihme ettei tähtiä oikein näy, pimeä ei edes tule, aurinko vaan paistaa ja valo voittaa. Suomalaisille nämä ovat itsestäänselvyyksiä, mutta aina niitä silti on täällä juhlittu, sillä kesäpäivänseisauksen aikana luonto todella on ihmeellisen täynnä elinvoimaa ja kauneimmillaan.
- Saunavihdan eli saunavastan tekoaika on nyt. Nousevan eli yläkuun aikana voi nyt tänä juhannuksena tehdä jo talvivihtojakin siellä, missä koivun tai muun puun lehti on täysikasvuinen. Saunavasta eli vihta pitää lehdet eikä varista, lehdissä pysyy kaunis vihreä väri, ja se tuoksuu hyvin vaikka useammankin käyttökerran ajan ensi talvena, kun se tehdään nousevan kuun eli yläkuun eli nuoren kuun päivinä.
- Parhaat vihdantekijät laskevat 6., 7. tai 8. päivää uudenkun päivästä (musta pallo almanakassa) eteenpäin, ja taittavat koivun oksat aikaisin aamulla. Iltapäivällä voi sitten sitoa ne kimpuiksi nuoren koivun versolla, joka sekin taipuu hyvin eikä katkea, koska yläkuulla puuaines on sitkeimmillään.
- Saunavihtoja ja -vastoja toki voi tehdä vielä heinä- ja elokuullakin, kunhan vain on kasvavan kuun aika. Mutta tänä vuonna kasvava kuu osuu sopivasti juhannukseen, joten saamme tavallista parempia vastoja ja vihtoja juhannussaunaan. Siitä voi sitten väitellä pitkäänkin, kumpi on parempi, raudus- vai hieskoivu, vaiko peräti tammenlehti tai nokkonen. Makunsa kullakin, pääasia että nauttii kesästä ja hyvästä saunasta.
- Kolmantena päivänä uudenkuun syntymästä säätyyppi alkaa asettua aloilleen, joten juhannusaaton sää enteilee seuraavan 3 viikon säätyyppiä. Jos tuuli on etelästä, lämmintä jatkuu, jos aattona tänä vuonna on kylmät pohjoistuulet, ei vielä vähään aikaan ole pysyvää lämmintä tulossa. Säitä on mukava tutkailla ja tarkkailla aina kuunkierron alun säästä, ja mitäpä juhannuksena muuta olisi kuin aikaa.
- Taikina nousee hyvin nyt nousevan kuun eli yläkuun aikana, joten leiväntekoon sitten vain. Samoin kotikalja lähtee hyvin käymään, samoin olut ja sahti, tosin maku ei ole yhtä pehmeä kuin alakuulla eli laskevalla kuulla.

- Lämmintä kokkotulta, iloista juhannusta, ja taianomaista valoisaa kesäyön juhlaa!



***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta.***


Kuvaus pärepuiden ottamisesta yläkuulla vuodelta 1918:
Tämän työn tekeminen yläkuulla oli aivan luonnollinen asia, sen syytä ei tarvinnut sen kummemmin selittää.


Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alunperin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Miten olet hyötynyt kuu-perimätiedon neuvoista? Keneltä opit, kertoiko edellinen sukupolvi neuvot? Kerro tarinasi, keräämme kokemuksia.