Kuun vaikutuksia juuri nyt, kirjoittanut Anne Pöyhönen:

Tämä kirjoitus päivitetään uudenkuun ja täydenkuun aikaan. Jotta kuunvaiheet eivät mene sekaisin, edellinen teksti poistuu samalla. Seuraa Yläkuun sivua Facebookissa niin kuulet milloin päivitys on ilmestynyt. (Jos näet vanhan tekstin vielä, päivitä näkymä painamalla F5 tai CTRL+R, tai klikkaa selaimen päivitysnäppäintä: ympyränuoli www-osoitteen rivillä.)

Joulukuun uudenkuun päivä oli perjantaina 7.12. ja nyt on yläkuun eli nousevan kuun aikaa täysikuuhun 22.12. asti.

Uudenkuun päivien nettisivuongelma: jos tilasit www.ylakuu.com tilauskentän kautta pe-la 7.-8.12., lähetä tilauksesi varmuuden vuoksi uudelleen soittamalla tai tekstiviestillä puh 050 53 53 321, tai sähköpostilla anne.poyhonen@ylakuu.com . Aiemmin tilatut ovat tulleet perille.

Sään ennustus kuunsirpistä.

- Kun uudenkuun sirppi tulee näkyviin pari-kolme päivää almanakan mustan pallon eli uudenkuun päivän jälkeen, sanoi vanha kansa että uusi kuu on syntynyt. Kuuta mentiin katsomaan ulos, jos vain länsitaivas oli pilvetön.
- Samalla kun toivotettiin hyvää uuttakuuta, eli toivottiin että kuunkierrosta tulee hyvä, katseltiin onko sirppi pystyssä vai kallellaan, ja mistä tuuli puhaltaa. Jos sirppi oli pystyssä, ja sakarat osoittivat suoraan sivulle kuin D-kirjaimessa, tiedettiin että tulee vähäsateista ja kauniinpuoleista säätä. Jos taas sirppi oli kallellaan niin että sakarat osoittivat enemmän ylöspäin ja kaareva osa oli alaspäin, tiedettiin varautua tuuliseen ja sateiseen kuunkiertoon.
- Samoin tuulensuunta oli löytänyt paikkansa tuohon sirpin syntymiseen mennessä. Mistä tuuli puhalsi sirpin näkyessä ensi kerran taivaalla, samasta suunnasta tuulisi sen kuunkierron kolmen ensimmäisen viikon ajan, eli vähenevälle puolikuulle - alakuun puoliväliin asti.
- Kolmas päivä uudenkuun päivästä on siis maanantai 10.12., tarkkaillaan säätä ja kuunsirpin asentoa silloin. Myös seuraavan päivän sirppi on vielä suunnilleen samassa asennossa, jos maanantaina on pilvistä.

Joulukuusen kaatoaika on nyt!

- Kasvava kuu, yläkuu eli nouseva kuu on parasta joulukuusen kaatoaikaa. Se jatkuu sihen asti, kunnes Kuu alkaa olla jo lähes täysi, joten viimeinen varma ja hyvä päivä on tiistaina 18.12.. Siihen asti voi siis hakea niin joulukuusen tai muun joulupuun, kaataa sen ja tuoda pihalle tai piharakennukseen odottamaan sisälle tuomista. Voi täysikuun allakin kaataa, mutta se kuusi sitten juo paljon vettä ja nopeasti, ja voi silti alkaa kuivumaan.
- Ei väliä mikä päivä kuusen tuo sisälle, se kestää kyllä pitkään hyvänä, kun se on kaadettu oikeaan aikaan. Toki äkillistä lämpötilavaihtelua voi vähän välttää, ja antaa sen sulaa ja kuivua viileässä sisätilassa ennen kuusenjalkaan laittoa, ja sahata siinä vaiheessa rungosta palan pois että veden imupinta on tuore. Mutta tärkeintä on kaatopäivän kuunvaihe. Eikä kuusenjalan veteen tarvitse lisätä mitään ravinteita.
- Jos on kaatanut kuusen alakuulla eli laskevalla kuulla, kannattaa tuoda se sisälle vasta aattona, sillä se alkaa kuivua nopeasti vaikka kuinka hoitaisi. Se kannattaa viedä ulos heti joulun jälkeen, ennen kuin kuivia neulasia on joka paikassa ja varisee koko matkan ovelle kannettaessa lisää.
- Kun taas kuusi on kaadettu yläkuulla eli nousevalla kuulla, se kestää vaikka ei olisi vesiastiassakaan. Mutta vedessä se kestää erityisen hyvin, ja kasvattaa uutta vuosikasvua eli kerkkää oksan kärkiin loppiaisen tienoilla. Tällainen kuusi ei varista neulasia, eikä juo paljon vettäkään kuusenjalasta, joten se on helppohoitoinen.
- Koska kuusi ei kuivu, sen oksat kestävät hyvin koristeiden painon, eikä se tuoksu liian voimakkaasti, koska se ei haihduta eteerisiä öljyjä kerralla ulos niinkuin kuivuva kuusi tekee.
- Samoin nyt yläkuulla kannattaa hakea kaikenlaiset oksat ja varvut maljakkooon ja asetelmiin, ja kuusenhavut oven eteen. Ne kaikki kestävät pitkään hyvinä, kun ne on yläkuulla katkaistuja ja kerättyjä.
- Tänä vuonna jouluaatto ja aatonaatto osuvat alakuulle eli laskevalle kuulle. Niinä päivinä kaadettu puu alkaa pian kuivumaan, joten kannattaa kaataa se oma joulukuusi jo vähän aikaisemmin. Moni ammatikseen kuusia kasvattava tietää tämän jo nykyisin. Onhan heidän mukavampi myydä satoja puita, joista tulee pelkkää kehua, ja asiakkaat palaavat vuosi toisensa jälkeen. Saksassa ja Itävallassa näitä oikealla kuunvaiheella kaadetuista puista pyydetäänkin suoraan korkeampaa hintaan, ovathan ne laadukkaampia.
- Nyt kun yhä useamman joulukuusi kestää tuoreena viikkoja ja kuukausia, on syntynyt uusi tapa kierrättää joulukuusi "pääsiäiskuusena" parvekkeella, patiolla tai pihalla. Eli viedä se loppiaisen/Nuutin jälkeen kyllä ulos, mutta koska se säilyy niin hyvänä kevääseen niin koristella se uudestaan pääsiäisen koittaessa. Ja mikäs sen mukavampaa, kuin luoda uusia perinteitä samalla kun kierrättää vanhaa.

Jouluasetelmien tekoa ja voipa sisäkukkia istuttaakin.

- Yläkuulla eli nousevalla kuulla tehdyt asetelma kestävät kauimmin. Kun istuttaa joulukukat nyt purkkeihin, joissa riittää multatila, ja koristelee asetelmat nyt yläkuulla katkaistuilla oksilla ja varvuilla, kestävät kaikki pitään tuoreina ja hyvinä - joulun iloksi.
- Myös pistokkaat voi istuttaa, tai uusia laittaa vesilasiin juurtumaan. Yläkuulla kasvu lähtee liikkeelle vaikka keskellä vuoden pimeintä aikaa. Huonekasvitkin lähtevät uuteen kasvuun, kun liian pienien purkkien tilalle vaihtaa isommat jo nyt, eikä odota kevättalvea. Helpottaa kastelukin, kun patterin päällä ikkunalaudalla oleva kukka ei kuivukaan enää niin nopeasti. Kuiva lämpö ja lämmin huoneilma kuivattavat nopeasti.

Yläkuu eli nouseva kuu kerää kosteutta rakentamisessa ja hidastaa kuivumista.

- Mitä lähemmäksi täysikuuta tullaan, sitä hitaammin maali ja betoni kuivuvat. Juuri ennen joulua olevana täysikuun viikonloppuna ei siis kannata tehdä mitään rakentamisen töitä, sillä muuten jouluaattona tuoksuu tuore maali, ja sitä saa ihmetellä.
- Vain salaojia on hyvä kaivaa kasvavalla kuulla, tosin maan ollessa roudassa sitä vähemmän tehdään tähän aikaan vuotta. Rakennuskuoppaakaan ei kannata kaivaa, tai maata rakennusta varten tasoittaa, saati luoda tien perustaa tai täytellä routakuoppia. Kaikki maa-aines jää löyhäksi ja kerää kosteutta. Yläkuulla lanattu tie on pian taas huonossa kunnossa, sillä sora ei asetu aloilleen vaikka kuinka yli ajaisi ja tasoittaisi, vaan lähtee pian taas liikkeelle.
- Jos pesee puulattiaa tai muita arkoja pintoja yläkuulla, on vaarana että osa kosteudesta jää rakenteisiin ja aiheuttaa myöhemmin ongelmia. Homekorjaukset pitäisi erityisesti tehdä aina vasta alakuulla, että rakenteet varmasti jäävät kuiviksi.
- Huonoin päivä maalata edes pieni pöytä tai oven karmi on pe-la 21.-22.12. Silloin sekä maali levittyy epätasaisesti ja kuivuu hitaasti, mutta myös kehon alueista keuhkot vetävät erityisen hyvin kaiken hengitysilmasta sisäänpäin, ja kehoon, joten maalien haitta-aineet jäävät joulun alla huoneilmaan ja aiheuttavat oireita. Paras siis antaa viimeistelyn jäädä, nauttia joulusta ja tehdä loppuun joulun välipyhinä vasta.

Kukkien kastelu, leipominen, pyykkäys, siivous ja hiusten sekä kynsien leikkuu.

- Siivous- ja pyykkäysaika on ohitse, enää tehdään vain välttämättömin ja jatketaan aatonaattona ja sitten joulun jälkeen.
- Aatonaattona sunnuntaina 23.12. onkin hyvä vesipesun päivä, lika lähtee helposti, joten tärkeät vaatteet silloin pyykkikoneeseen ja viimeinen vesipesu niille pinnoille jotka jouluksi sitä kaipaavat. Vähenevällä kuulla vesi jo kuivuu pois hyvin, mutta ennenkaikkea puhdistaa paremmin kuin edellisenä päivänä tai yläkuulla.
- Jos auton haluaa pestä jouluksi, siihenkin paras päivä on aatonaattona. Se puhdistuu paremmin, koska alakuulla vesi liuottaa lian tehokkaammin.
- Joululeipomiset sujuvat yläkuulla hyvin, ja taikina nousee sitä paremmin mitä lähemmäksi täysikuuta tullaan.
- Jos tekee jouluolutta tai kotikaljaa vasta vähän ennen jouluaattoa, saa huomata että se lähtee käymään erittäin nopeasti, ja siitä tulee vahvaa. Aromit muodostuvat monimutkaisemmiksi ja hienommiksi alakuun aikaan, mutta nyt ennen joulua on enää yläkuulla mahdollista laittaa olut käymään, joten nyt varmasti onnistuu vähemmälläkin hiivalla.
- Kukkien kastelu tehdään jälleen vesipäivinä eli pe-su 14.-16.12. sekä juuri joulun alkaessa eli su-ma 23.-24.12.. Näinä päivinä kasvit "juovat" hyvin ja purkit kuivuvat silminnähden, jos vettä ei muista antaa.
- Nämä vesipäivät eli kukkien kastelupäivät on nyt merkattu vesipisaran kuvin ensi vuoden kalenteriin ja päiväkirjaan. Kun kukat kastelee hyvin aina näinä päivinä, ne kasvavat terveinä ja ovat vastustuskykyisempiä hyönteisiä ja tauteja vastaan. Loman aikana ne eivät tarvitse kastelua, vaan selviävät pidemmästäkin tauosta kun ne on totuttanut vesipäivien kasteluun.
- Hyvä aika jälleen värjätä hiuksia! Väri tarttuu yläkuulla tasaisesti, ja kestää pitkään hyvänä. Vain vesipäivät 14.-16.12. ovat hiukan huonompia hiusten leikkaamiselle ja pesemisellekin, päänahka voi kuivua liikaa sillä pesu on tosi tehokas.
- Ma-ti 17.-18.12. taas koko pään ja hiusten alue on herkkänä, joten värjäys mieluiten luonnonväreillä, tai jos on allergiaan taipumusta, niin juuri näinä kahtena päivänä ei kannata laittaa mitään minkä ei halua imeytyvän pään ihoon samalla kuin hiuksiinkin. Seuraavana päivänä ke 19.12. tämä vaara on jo ohitse ja voi taas värjätä hiuksia muillakin kuin luonnonaineilla.
- Yläkuulla eli nousevalla kuulla leikatut hiukset ja muut ihokarvat kasvavat jatkossa nopeammin ja vahvempina. Yläkuulla leikkaaminen edistää siis hiusten terveyttä, ja erityisesti lasten hiukset ja hevosten jouhet leikattiin ennen aina yläkuulla. Jos siis haluaa trimmata koiran kuontaloa kuntoon jouluksi, yläkuulla leikkaaminen edistää uuden karvan kasvua ja terveyttä. Entisaikaan edes lampaita ei haluttu keriä alakuulla, se kun huononsi villan kasvun.
- Ihon tatuointi ja kestopigmentöinti tuottaa kestävän tuloksen yläkuulla, mutta kannattaa välttää päivät kun koko iho on herkkänä su-ti 9.-11.12. Myöskään ei pigmentöintiä kulmiin ja pään yläosaan ma-ti 17.-18.12. kun sen alueen iho on herkkänä, eikä kasvojen alaosiin kuten huuliin ke-to 19.-20.12.. Muut yläkuun päivät ovat hyviä, jos ei ole herkkä pigmentin väriaineille.
- Täysikuulla ja paria päivää ennen ei enää kannata rei'ittää ihoa, se paranee silloin huonommin ja vuotaa verta tai infektoituu helpommin. Eli to-la 20.-22.12. on paras jo keskittyä jouluvalmisteluihin ja nauttia täysikuun energisyydestä muilla tavoilla, vaikka koristelemalla kotia ja tekemällä viime hetken ostoksia.
- Kynsienleikkuupäivät sormen- ja varpaankynsille ovat 5 vrk eteenpäin uudenkuun päivästä eli ke 12.12., ja 5 vrk eteenpäin kasvavan puolikuun päivästä eli to 20.12.. Ja aina auringonlaskun jälkeen. Edes viilata ei pidä päiväsaikaan. Lakkaamisen tai geelikynsien asentamisen ajalla ei ole väliä.
- Kun kynnet leikataan vain näinä päivinä ja vasta auringonlaskun jälkeen, muuttuvat ne muutamassa viikossa koviksi ja kestäviksi. Vaikutus kumoutuu, jos kynttä viilaa tai leikkaa auringon ylhäällä ollessa. Viimeisin käsittelykerta jää aina voimaan sen kynnen osalta.
- Hiustenleikkuupäivät, kastelupäivät eli vesi- eli lehtipäivät, kylvöt, istutukset, rikkaruohon kitkemiset, vihdan eli vastan teko, yrttien keruut, joulukuusen kaato sekä monet muut työt on merkitty Wanhan ajan Kuukalenteriin 2019 ja myös Kuu ja sää Päiväkirjaan 2019 valmiiksi kunkin päivän kohdalle. Molempia on saatavina ympäri vuoden. 2019 kalenteri on jo ilmestynyt, ja päiväkirja ilmestyy joulukuun puolivälissä, postitetaan 17.12., joten ehtinee vielä hyvin jouluksi.

Vanhan lääketieteen neuvot siitä, mikä kehon osa on milloinkin herkimmillään eli mitä hoidetaan, tämän nousevan kuun eli yläkuun aikana (2018):

- Su-ti 9.-11.12. polvet, nivelet, iho ja luusto. Ke-to 12.-13.12. pohkeet, sääret, laskimot erityisesti. Pe-su 14.-16.12. jalkaterät nilkasta alaspäin varpaankynsiin asti, ja samalla koko keho hiukan herkkänä. Ma-ti 17.-18.12. päälaki, silmät, aivot ja yläleuan hampaiden juuret. Ke-to 19.-20.12. alaleuan hampaat, korvat, nenä, suu, nielu, kurkku, äänihuulet ja kaula sekä niska. Pe-la 21.-22.12. hartiat, käsivarret, kädet ja keuhkojen yläosa. Su-ma 23.-24.12. maksa, sappi, mahalaukku, rinnat ja keuhkot. Ti-ke 25.-26.12. sydän, aortta, valtimot, pallea ja selkä. To-pe 27.-28.12. umpilisäke, ohutsuoli, paksusuoli, haima ja perna.
- Tämä Kuun korkeuden vaihtelun 27,3 vuorokautta pitkä sykli vaikuttaa kehossa päivä päivältä ylhäältä alaspäin vähitellen kulkien - "kiireestä (eli päälaesta) kantapäähän". Herkillä ihmisillä, tai jos jokin alue vaivaa, vaikutus voi tuntua jo päivää ennenkin. Kun samaa aluetta on 3 päivää peräkkäin, on viimeinen niistä jo itseasiassa vaihtumassa seuraavan alueen vaikutukseksi. Vaikutus on aina liukuvasti ylhäältä alaspäin, vähitellen etenevä.
- Parhaillaan herkistynyttä kehon aluetta ei mainittuina päivinä ylirasiteta tai leikata, vaan hoidetaan monin eri keinoin. Näin neuvottiin vuosisatoja vanhoissa almanakoissa, joissa oli lääkäreiden ohjeet eri kehonosien hoitamiselle. Kyseinen kehonosa ottaa hoidon paremmin vastaan, hoito toimii tehokkaammin ja välttämällä kyseisen kohdan ylirasitusta voi ennalta ehkäistä monta vaivaa.
- Vanha lääketiede kuvaili yläkuun eli nousevan kuun olevan aikaa, jolloin keho kerää voimia, varastoi energiaa, sulattaa ja imeyttää ruuan tehokkaasti, ja imee hengitysilman hiukkasetkin tehokkaammin sisäänpäin. Lihakset vahvistuvat harjoittelusta ja paino kertyy, sekä neste erityiseti täysikuun aikaan täydenkuun hetkeen asti.
- Kuun korkeuden päivittäisen muutoksen mukaan vaikutus etenee parissa päivässä kehonosasta toiseen, ja sitä kohtaa ei kannata häiritä leikkaushaavoilla, vaan hoitaa muilla keinoilla. Leikkauskohdassa kehon hermot ja akupunktiomeridiaanit eli sähkön helpoiten johtavat kudosrakenteet katkeavat, ja muodostuu arpikudosta, jolloin jatkossa kohta on sääherkkä ja kutiaa tai kihelmöi ilmasähkökentän muuttuessa. Arpikudos kun estää sähkövirtauksen - kuin joessa oleva pato.
- Yläkuulla eli nousevalla kuulla on siis hyvä aloittaa uusia harrastuksia, lisätä liikuntaa, syödä terveellisesti ja käyttää lisäravinteita ja vitamiineja. Keho kerää kaiken itseensä ja vahvistuu ja voimistuu täysikuuta kohti.
- Täysikuulla moni onkin sitten niin täynnä virtaa, että nukkuu vain vähän ja kevyesti, tai suorastaan vain valvoo pirteänä. Täynnä energiaa oleva keho tarvitsee vähemmän unta, virtaa riittää muutenkin. Myös luonnossa elinvoima on täysimmillään, ja koko luonto siis energisimmillään. Metsän eläimetkin liikkuvat enemmän, mutta ovat kuun valon vuoksi varovaisia liikkeissään. Kotieläimet ja lemmikit voivat käyttäytyä myös rauhattomasti ja kulkea sisään-ulos purkamassa energiaansa.
- Täysikuun mentyä ohi turvotus kehossa helpottaa, uni tulee jälleen hyvin ja jouluaattona onkin jo päästy täydenkuun vaikutuksesta ohitse.
- Ihon ollessa herkimmillään su-ti 9.-11.12. ja kun samalla nyt on yläkuu, on hyvä levittää kaikki hoitavat aineet iholle, joiden haluaa imeytyvän ihoon tehokkaasti. Nämä ovat siis parhaat päivät ravitseville ja kiinteyttäville naamioille yms. Puhdistavat naamiot jätetään alakuulle, eli 23.12. alkaen vasta.
- Samoina päivinä myös nivelet ovat herkkinä, ja näinä päivinä pitää varoa ylirasittamasta niitä, jos niissä on vaivoja. Sen sijaan koska keho imee hyvin nestettä sisäänsä, voi kuivia niveliä "nesteyttää" liottamalla pellavansiemeniä tai chian siemeniä jo 8.12. ja juomalla joka päivä liotettujen siementen geelimäiseksi muuttaman veden tai siemenpuuron. Tämän lisäksi kaikki marja- ja hedelmäpirtelöt sekä vihannesmehut ja smoothiet ovat todella hyviä nesteyttämään kudoksia ja näin parantamaan monia oireita. Geelimäinen vesi imeytyy kehoon kuin aito luonnon lähdevesi - siinä on eri sähkövaraus ja molekyylirakenne. Vesijohtovesi vain juoksuttaa vessassa.
- Ke-to 12.-13.12. ovat pohkeet herkimmillään, ja lepuutetaan ja kevyesti venytetään niitä päivän mittaan, että eivät kramppaa ja kipeydy. Illalla jalat ylös näinä päivinä, ettei suonikohjuja muodostu. Lentokoneessa näinä päivinä on tärkeää liikutella jalkoja ja jumpata sen mitä voi, että ei pääse tulemaan suonitukoksisa. Tukisukat näinä päivinä ovat järkevä valinta.
- Pe-su 14.-16.12. on jalkaterä herkimmillään, ja hierotaan varpaita, otetaan rentouttavia jalkakylpyjä ja pidetään varpaat lämpiminä ulkona ollessa. Puristavat kengät näinä päivinä käyvät tavallista ikävämmiksi nopeasti, ja jos ei ole tottunut korkokenkiin, nämä eivät ole ne päivät kun niiden käyttöä kokeillaan.
- Näinä päivinä kaikki mitä tekee jalkojen eteen, vaikuttaa koko kehoon ja terveyteen voimakkaasti. Jos sauna on pihan perällä, voi sieltä juosta tupaan paljain jaloin, ja se virkistää upeasti, mutta seisomaan lumihankeen tai avannon reunalle ei pidä jäädä näinä päivinä, sillä kylmettyminen voi käydä normaalia nopeammin kun jalat ovat herkkinä.
- Sitten alkaa uusi sykli kehon sähkökentässä, jälleen ylhäältä alas eli kiireestä kantapäihin päin. Taivaalla Kuu on puolivälikorkeudessaan ja siirtyy pohjoisen pallonpuoliskon taivaalle, kalenterissa nuoli on ollut ylöspäin jo viikon ja on vielä toisen viikon. Kuu näkyy yhä pitemmän aikaa ja yhä korkeammalla taivaalla. Talven täysikuut ovatkin aina Kuun ollessa korkeimmillaan tai lähes korkeimmillaan, joten ne näkyvät komeasti.
- Ma-ti 17.-18.12. herkistyy siis pään, aivojen ja silmien alue. Se voi aiheuttaa päänsärkyä ja migreeniä, joten niitä laukaisevia tekijöitä pitää välttää näinä päivinä, ja ehkä jo päivää ennenkin. Mutta päähieronta vaikuttaa tavallista upeammin ja on isoksi avuksi, samoin kevyt silmien liikuttelu päivän mittaan - silmäjumppa. Myös kylmällä vedellä huuhtelu silmille ja ohimoille virkistää hyvin näinä päivinä, ja jos silmät ovat rasittuneen oloisia, voi suosiolla lukea kirjaa näyttöruudun sijaan, tai lähteä kävelylle raittiiseen ja happirikkaaseen ilmaan - siitä tykkäävät myös silmät.
- Silmille ei pidä tehdä operaatiota näinä päivinä, muuten niitä voi hoitaa hyvin tuloksin. Myöskään piilolinssiä ei kannata käyttää jos silmä ärtyy helposti, ja näinä päivinä pienikin ärsytys on hyvä hoitaa heti kunnolla ettei se pääse pitkittymään.
- Ke-to 19.-20.12. silmien alue on jo mennyt ohitse, ja alkaa ylähengitysteiden alueen herkkä vaihe. Hammaslääkäriin ei kannata mennä jo päivää paria ennen, eli yläleuan hampaat ovat jo herkkänä silmäpäivinä, mutta etenkään nyt näinä kahtena päivänä ei kannata tehdä hampaille muuta kuin harjata - ja se kevyesti jos on herkät ikenet. Sokeria voi välttää hampaiden iloksi, samoin joillakin tärkkelys liimaa plakin hampaisiin erityisen tehokkaasti näinä päivinä. Enemmän siis vihanneksia, lihaa, kalaa, vähemmän puuroa, leipää, pullaa, pastaa - joissa viljan tärkkelystä on.
- Osalla ihmisistä on geeniperimä sellainen, että sylki ei hajotakaan tärkkelystä kunnolla, vaan se jää suuhun ja hampaisiin pitemmäksi aikaa. Siellä se toimii kuin sokeri, ja vaikka olisi täysin sokerittomalla ruualla, hampaat reikiintyvät koska syö paljon viljatuotteita joka päivä. Jos siis ei ole löytänyt syytä hampaiden jatkuvaan reikiintymiseen, kannattaa kokeilla sitä kuuluisaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, ja vaikka vähän sokeria söisikin, niin vain ruoko- ja juurikassokeria tai hunajaa - mutta ei ruis-, ohra-, vehnä- ja kauratuotteita missään muodossa.
- Näin kokeilemalla voi selvitä, että muutamassa kuukaudessa hampaat alkavat voida paremmin ja tulos näkyä - reikiintyminen ei enää etenekään. Geenitestiä ei siis välttämättä tarvitse tehdä, mutta kokeilemalla voi selvitä että oma geeniperimä on enemmän metsästäjä-keräilijän kuin viljaa viljelevän eteläisemmän väestön geeniperimä. Jos sitten muuten vilja sopii itselle, syö sitä vain yhdellä aterialla päivässä ja puhdistaa hampaat tehokkaasti sen jälkeen, tai totuttelee uusiin ruokiin, joiden kanssa pian huomaa että eipä sitä leipää joka aterialla tarvita, kun on kalaa, riistaa, marjoja, juustoja ja muuta mukavaa yllin kyllin syötäväksi.
- Ke-to 19.-20.12. on keho myös altis saamaan flunssatartunnan, mikä olisi kurjaa juuri joulun alla. Varpaat ja kaula siis lämpiminä, ja vältellään kovasti flunssaisten hengittämää huoneilmaa, jos oma vastustuskyky on huonona. Myös kilpirauhanen voi oireilla näinä päivinä, samoin ääni käheytyä helposti, joten nämä on hyvä huomioida.
- Pe-la 21.-22.12. vaikutus siirtyykin sitten jo hartioiden alueelle, käsivarsiin ja sormenkynsiin asti. Myös keuhkojen yläosa tuntuu jo, ja koska on täysikuu on hyvä hieroa hartioita vain rennosti, eikä murjoen. Pienempi voima riittää hyviin tuloksiin ja hengitysharjoitus ja syvähengitys tuottaa paljon happea kehoon, nyt on niille hyvää aikaa.
- Sormenkynsiä ei kannata leikata alueen ollessa herkkänä, ne kärsivät siitä hiukan. Parempi on päivää paria ennen tai sitten vasta jälkeen. Muutenkin täysikuulla kaikki leikkaaminen ja solukoiden rikkominen on huonoa, mustelmakin paranee hitaasti jos sen saa juuri täysikuulla. Kehoa voi hoitaa ja hieroa, voi venyttää ja treenata, mutta vähempi riittää ja tuo jo hyvän tuloksen. Muutamakin venytys ja käsivarsien kiertoliike elvyttää kramppeja ja vetreyttää hartioita, ei ole paljosta kiinni.
- Su-ma 23.-24.12 on sitten keuhkojen alue herkimmillään, samoin rinnat, mahalaukku, maksa ja sappi. Joten se jouluateria... ehkä ei aivan ähkyyn asti tällä kertaa, ja miedommalla viinillä ja pienemmillä laseilla - nyt on vähenevä kuu eli alakuu, ja keho puhdistuu silloin, niin maksakin yrittää näinä päivinä.

Joulua juhlitaan täysikuun jälkeen - vielä täynnä energiaa.

- Tänä jouluna, aaton sattuessa maanantaille, alkaa juhliminen jo edellisenä viikonloppuna. Suurin osa ihmisistä on täynnä virtaa, sillä yläkuu on juuri päättynyt täysikuuhun lauantaina, eikä kaikki se energia ole vielä mihinkään ehtinyt purkautua. Nyt siis jaksaa juhlia ja käydä kyläilemässä, ulkoilla ja nauttia joululomasta!
- Tosin kun juhlinta alkaa jo perjantaina päivää ennen täysikuuta, ja jatkuu koko viikonlopun, voi joillakin olla juhlajuomaa kaadettuna jo reilusti ennen jouluaattoa. Baareissa ja ravintoloissa voi siis näkyä energinen meno tätä joulua edeltävänä viikonloppuna. Lauantaina on talvipäivänseisaus, eli yö on pisimmillään - on siinä aikaa tanssahdella ja laulella joululauluja. Toivottavasti ei liikaa hullutellen, vaan yhdessä juhlien ja jokaisesta huolta pitäen. Niin että joulumieli säilyy kaikilla.
- Sen verran kannattaa näitä aatonaaton ja jouluaaton päiviä katsella, että jos itsellä on närästysvaivaa tai maksan kanssa ongelmia, on riski niiden ärtymisestä nyt suurempi, kun kyseinen kehonalue on herkimmillään. Joulupäivänä ja tapaninpäivänä on sydän, selkä ja pallea herkkinä. Joten jos vaivoja näissä esiintyy, nautitaan joulusta rauhallisempaan tahtiin, ettei satu mitään kummempaa.
- Kun tietää etukäteen, eikä ylirasita herkkää kehonosaa, keho voi hyvin ja saa nauttia joulunpyhistä hyvällä mielellä. Ihmismieli on sellainen, että sitä intuitiolla jo reagoi oikein, kun tietää mistä on kysymys ja mikä on hyvä tapa toimia. Monella ovat vaivat helpottaneet pelkästään sillä, että herkkinä päivinä stressaa vähemmän, ja keho saakin levätä. Mitään vaivoja ei tule ja vointi on erinomainen. Viisas pääsee vähemmällä, sanottiin ennen vanhaan.
- Hyvä ajoitus tänä jouluna on se, että joulu sattuu alakuulle eli laskevalle kuulle. Karkkia ja suklaata, joulupipareita ja tähtitorttuja saa siis syödä hyvillä mielin, sillä nyt ei kalorit imeydy kehoon yhtä hyvin kuin joulun alla olleella yläkuulla. Saapa jouluna kerrankin herkutella hyvällä omallatunnolla. Tammikuun alakkuulla voi sitten aloittaa sen terveyskuurin, alakuun loppupäivät osuvatkin sopivasti ensi vuoden alkuun vasta.

Mistä joulukuusi on peräisin?

- Johan sitä kansakoulussa opetettiin, että Martti Luther toi kuusen kotiinsa ja perhe koristeli sen jouluksi. Tai ainakin kuusen pöydän koristeeksi, tai ehkä kuusia käytettiin jo Lutherin ajan Saksassa ennestäänkin, sillä niin hyvin tapa sittemmin levisi muuallakin.
- Puun koristeleminen juhlapäivänä on niin ikivanha perinne, ja niin monissa maissa tapana, että sen täytyy olla ikivanha, ajalta ennen ihmiskunnan kirjoitettua historiaa. Se että se on joulukuusi ja joulupuu, toki on kehittynyt vuosisatojen mittaan, ja koulujen ja urheiluseurojen joulujuhlat viimeistään levittivät perinteen nykymuotoonsa - kodin koristelujen keskipisteeksi.
- Mutta vanhimmat tavat uhripuista, kunnioitetuista puista, kokoontumispuista, ja toivomuspuista ovat niin monimuotoisia, että on helppo nähdä miten se yksi suuri puu on erityinen, sen alla on pyydetty suojelusta, sen oksille on ripustettu lahjoja korkeammille voimille, luonnon olennoille ja monille muille, joilta on uhrilahjoilla toivottu vastineeksi apua, neuvoa ja siunausta.
- Muinaisen suomalaisen kulttuurin karhunpeijaisjuhlassakin talven kylmimpään aikaan karhu metsästettiin talvipesästä herättämällä ja karhun "häitä" juhlittiin päiväkausia. Luut juhla-aterialta kerättiin talteen, ja kesän tulle haudattiin suuren puun juurelle, jonka oksille ylös vietiin karhun kallo. Toivottiin että metsän suurin eläin, metsän herra veisi terveiset Otavalle tähtiin asti, että häntä kunnioitetaan ja hyvin kohdellaan. Että ihmisillä riittäisi onnea ja terveyttä.
- Kristinuskon myötä eläin ei enää ollut välittäjänä luojan suuntaan, vaan talven pimeimpään aikaan alettiin juhlia Kristuksen syntymää. Katolisen kirkon aikaan tosin pääsiäinen oli vielä joulua tärkeämpi juhla, mutta reformaation myötä ja Lutherin vaikutuksesta juhlintaa alettiin voimistaa jouluna, valon tuojan syntymisen aikaan, ehkä juuri siksi että eroitutaan katolisista, sillä silloinen Ruotsin valtakunta ei suinkaan kääntynyt yhdessä sukupolvessa, jos lie kunnolla yhdessä vuosisadassakaan, vielä nykyisenlaiseksi luterilaiseksi maaksi.
- Mikael Agricolan kalenterissa 1500-luvulla marraskuun jälkeen tuli vielä Talvi-cuu. Joulu ei vielä ollut niin tärkeä, että koko kuunkierto tai siis kuukausi olisi nimetty sen mukaan. Mutta puisissa kalenterisauvoissa alkoi 1700-luvulla yleistyä joulun pyhien merkit, ja pikkuhiljaa kuukauden nimeksikin vakiintui sen tärkeimmän juhlan nimi - ja almanakkoihin 1700-luvulla painettiin nimeksi jo Joulu cuu.
- Kun pakanallisena aikana ja vielä pitkälti katolisena aikana kyläyhteisön juhlia oli juhlittu kaikki talot yhdessä, yhteisessä uhrilehdossa ja kiertämällä ruokailemassa talosta taloon, tuli luterilaisesta joulusta toisenlainen, vain oman perheen kesken ja sisätiloissa juhlittava juhla. Ikivanhan perinteen tärkeälle uhripuulle lakattiin uhraamasta ulkona, ja ikivihreä, ristioksainen kuusi tuotiin jokaiselle sisälle pirttiin. Samalla juhlinnan luonne vähän muuttui aikuisten juhlasta enemmän lapsille sopivaksi, vaikka alkoholia edelleen nautitaankin.
- Kuusen oksille ripustetaan yhä nykyäänkin kauniita koristeita, kiiltäviä kuin kulta- ja hopea, vaikka ne enää vain etäisesti muistuttavat muinaisista hopea-uhreista. Silti ne voivat yhä symboloida toiveita kestävästä ilosta ja onnellisuudesta, jonka saa jouluna kokea. Ja kun kuuselle on ensin annettu "lahjat" oksille, saadaan kuusen alta sitten "joulun hengen" eli joulupukin tai kristuslapsen lahjat perheelle.
- Tähti kuusen latvassa kertoo kristinuskon sanomasta, samoin ristin muotoiset oksat, mutta yhä elävät ikivanhat pyhän puun ympärillä tanssitut piirileikit ainakin lasten tonttulauluissa, ja joulukuusta kierretään ja ihaillaan kuin muinaista maailmanpuuta, jonka latva oli taivaassa ja jonka oksilla Kuu ja Aurinko paistoivat.
- Ehkä on siis loppujen lopuksi aivan hyvä ajatella, että nykyaika on säilyttänyt jotain ikivanhaa, muuttaen sen vain yhä uudelleen ja uudelleen aikakaudelle sopivaan uuteen muotoonsa. Että meillä on muukin yhteys kaukaisiin esi-isiimme, kuin vain geeniperimämme. Että puut ovat meille tärkeitä nykyäänkin ja myös tulevaisuudessa jälleen jollain uudella tavalla. Ja paistakoon kaiken yllä se ikuinen valo, että me ihmiset aina muistamme, mikä on tärkeää ja mihin ihmiskuntana olemme menossa - toisistamme ja luonnosta huolta pitäen.

Ihanaa joulun odotusta, ja rauhallista ja valoisaa joulun aikaa kaikille.


Jatka Yläkuun etusivulle.


***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta. Linkittää voi aina, ja lyhyen pätkän lainata, jos vieressä on tieto että se on tältä sivulta lainattua tekstiä. ***



Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alunperin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Almanakan merkit: Musta pallo = musta kuu, uudenkuun päivä, siitä kuu alkaa kasvamaan, eli alkaa yläkuu eli nouseva kuu. Valkoinen pallo = täysikuu, siitä kuu alkaa vähenemään, eli alkaa alakuu eli laskeva kuu. Ympyrä, jossa oikea puoli on valkoinen, vasen musta = kasvava puolikuu, yläkuun eli nousevan kuun puoliväli. Ympyrä, jossa vasen puoli on valkoinen, oikea musta = vähenevä puolikuu, alakuun eli laskevan kuun puoliväli.