Kuun vaikutuksia juuri nyt, kirjoittanut Anne Pöyhönen:

Tämä kirjoitus päivitetään uudenkuun ja täydenkuun aikaan. Seuraa Yläkuun sivua Facebookissa

Uudenkuun päivä oli torstaina 15.2. ja nyt on nouseva kuu eli yläkuu. Taivaalla kuunsirppi tulee näkyviin 1-2 päivässä, ja alkaa kasvaa D-kirjaimen muotoisesta kaaresta puolikuuksi, joka on kuin D-kirjain. Siitä täysikuuksi, jolloin yläkuun jakso päättyy.
- Tämä on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen, ja sen mukaisesti kiinalaisen kalenterin uudenvuoden juhla eli kevätjuhla. 16% maailman ihmisistä juhlii siis tätä uuttakuuta uuden vuoden alkuna, vaikka arjessa käyttävätkin samaa kalenteria kuin mekin, jossa vuosi alkaa 1. tammikuuta. Kulttuurilliset juhlat ajoitetaan edelleen kuunkierron mukaan monessa muussakin kulttuurissa. Kiinalaisen eläinradan kierrossa nyt alkaa koiran vuosi.
- Pääsiäisen paikka määritellään myös Kuun mukaan. Pääsiäissunnuntai on kevätpäiväntasauksen (n.21.3.) jälkeisen täysikuun jälkeinen sunnuntai. Kuukalenteri on siis käytössä meidänkin laskiaisen, palmusunnuntain, pääsiäisen, helatorstain ja helluntain ajoittamisessa.
- Sitä ennen kuitenkin puun kaatoon! Nyt on tämän talven viimeinen hyvä jakso (aivan pohjoisimmassa Lapissa ehkä tulee vielä yksi) rakennuspuun ja hirsiksi aiottavien puiden kaatoon. Tämä kuunkierto on jälkimmäinen sydäntalven "kuu". Ja hirret piti hakea metsästä aina talvisydämen yläkuun aikaan. Yläkuulla eli nousevalla kuulla kaadettu puu kestää seinässä ja lattiassa vuosisatoja, se ei juurikaan halkea, ja sen solukko jää vahvaksi ja kulutusta kestäväksi.
- Entisajan talkoille yksi syy oli saada työ tehtyä oikeaan aikaan. Väärään aikaan kaadettua puuta kun ei saa jälkikäteen parannettua. Puulla on suuri juuristo syvällä maassa. Kun rungon yhteys juuriinsa katkeaa, katkeaa myös yhteys maahan, sen nestevirtauksiin ja aineenvaihduntaan. Puun solukko jää siihen asentoon, missä se kaatopäivänä oli. Jos oli laskeva kuu eli alakuu, puu halkeaa kuivuessaan, on herkempi kosteuden vaihteluille, ja alkaa nopeammin lahoamaan. Tämä sopii kyllä lehtipuusta tehdylle polttopuulle.
- Pohjois-Suomessa tämä tieto on säilynyt monin paikoin ja on osa yrityksen osaamista. Rovaniemellä oleva Ounaspuu tietää puun kaatamisesta oikeaan aikaan. Samoin moni pienempi perinnerakentajayritys, tai piensahanomistaja. Ammattilaiset voivat ylpeänä seisoa työnsä takana, kun tietävät sen hyvin tehdyksi.
- Yläkuulla kaadettu puu on sitkeää, ja sen huomaa polttopuita tehdessä tai puuta muuten halkoessa. Sitä on hankalampi höylätä, joten puusepänpuu kannattaa ottaa vasta vähän täysikuun jälkeen, jolloin tikkuaminen vähenee. Mutta jos tarvitsee sellaista puuta, mikä ei saa käytettäessä sälöillä tai haljeta, kuten vaikka kirveen varsi, pitää puu kaataa yläkuulla, ja sitkein aika on yläkuun puoliväli, eli kasvava puolikuu.
- Rakentamisen töissä kannattaa ottaa huomioon, että yläkuulla kosteus jää pintoihin ja rakenteisiin sitä paremmin, mitä lähempänä täysikuuta ollaan. Kosteusalttiit työvaiheet olisikin parempi tehdä vasta alakuun puolella, varsinkin sellaisiin rakenteisiin, joiden purkaminen ja kuivattaminen myöhemmin on mahdotonta. Kun tekee kerran kunnolla, ei tarvitse yhtenään korjata. Maali kuivuu yläkuulla hitaammin, ja levittyy epätasaisemmin, joten jos jäljellä on väliä, sekin työ kannattaa jättää alakuulle.

Viherpeukaloiden kylvö- ja istutusaika
- Vaikka ulkona luonto onkin vielä jäässä, lämpimässä ja hyvin valaistussa sisätilassa uusi kasvu on valmiina lähtemään liikkeelle. Nyt voi kylvää pitkän esikasvatuksen vaatimia kasveja, ja ottaa pistokkaita kasvamaan vesilasiin. Vesilasissa jo olevat voi istuttaa. Kaikki kasvu lähtee yläkuulla eli nousevalla kuulla nopeasti liikkeelle.
- Itävyys vaihtelee paljon kuunkierron mittaan. Jos siemenpussissa lukee 100% itävyys, voi olla aika yllätys että joinakin päivinä alakuun loppupuolella se ei toimikaan. Sen sijaan nyt yläkuulla vanhempikin siemen itää ihmeen hyvin.
- Toisaalta yläkuun kylvö itää niin nopeasti, että taimet voivat ehtiä kasvamaan liian isoiksi ennen kuin kevät tulee ja pihalla tai lämmittämättömässä kasvihuoneessa on niille kasvupaikka valmiina. Silloin voi joutua latvomaan taimia. Vielä ei siis kannata kylvää sellaista, mikä ei tarvitse kuukausien esikasvatusta. Hyvin ehtii seuraavallakin yläkuulla vielä.
- Jos kotona on huonekasveja, jotka ovat kasvaneet liian korkeiksi, ne voi katkaista aivan yläkuun alkupäivinä, pe-su 16.-18.2. Kunhan kasvilla vain on silmu katkaisukohdan alapuolella, alkaa nouseva nestevirtaus avata sitä ja tehdä uutta kasvua. Kun useampi silmu avautuu, haaroittuu kasvi hyvin. Jos tämän leikkauksen tekee vastakkaisella kuunvaiheella, voi kasvi jäädä tyngäksi vuosien ajaksi, tekemättä juurikaan uutta kasvua.
- Huonekasveille voi vaihtaa multia täysikuuhun 2.3. asti. Tai kasvit voi viedä kellarista ikkunalle, että aloittavat uuden kasvukauden. Pelkkä siirtäminen uuteen paikkaan tai kääntäminen vain ympäri yläkuulla voi auttaa uuden kasvun lähtemään liikkeelle. Kasvi kun tunnistaa kyllä häiriön, että nyt se on eri päin ilmansuuntien ja valon suhteen.
Pyykki, siivous, kukkien kastelu, leipominen, hiusten ja kynsien leikkuu
- Nousevalla eli yläkuulla pyykkipino voi kasvaa, nyt ei sama pesukone anna yhtä hyvää pesutulosta, ja moni tavanomainenkin tahra jättää jäljen. Kemiallinen pesu kuluttaa vaatetta tavallista enemmän.
- Koska yläkuu on suunnitteluaikaa, voi monia kodin töitä katsoa uudesta näkökulmasta, järjestellä niitä ja aloittaa suuremmat siivoukset vasta alakuun puolella. Sillon tulosta tulee vähemmällä vaivalla. Nyt riittää siis työlistan teko, pikaimurointi ja valojen kääntäminen pois pölyisistä paikoista.
- Vesipäivät la-su 17.-18.2. ovat huonekasvien parasta kasteluaikaa. Vesi imeytyy hyvin purkista kasvin käyttöön ja kasvi pysyy terveenä ja kukoistavana. Juuri ennen täysikuuta olevat vesipäivät ma-ti 26.-27.2. ovat erityisen hyviä, sillä silloin täysikuun läheisyys vielä lisää kasvin kykyä imeä vettä käyttöönsä. Kun kastelee näinä pävinä, kasvi pysyy pitempään hyvänä ilman jokapäiväistä kastelua.
- Kun kuu kasvaa, niin leipätaikina nousee paremmin. Leipä kohoaa hyvin ja on tuoretta syötävää pitkään. Se säilyy kauemmin kovettumatta. Nyt on siis hyvä aika kokeilla leipomista, jos ei ole pitkään aikaan sitä tehnyt. Onnistumisprosentti on nyt parhaimmillaan.
- Yläkuulla leikatut hiukset kasvavat jatkossa nopeammin ja terveempinä. Parhaat päivät ovat ke 28.2.ja to 1.3.. Permanentille ne eivät sovi, mutta etenkin ohentuneiden hiusten leikkaamiselle ne ovat erinomaisia.
- Väri imeytyy hiuksiin tasaisemmin yläkuun eli nousevan kuun aikana. Se myös kestää pitempään. Sama pätee kulmien värjäykseen. Tatuoinneissa väri imeytyy syvemmälle ihoon, ja väri kestää pitempään haalistumatta. Mutta jos on herkkä iho, ei parempi imeytyminen ehkä ole itselle hyvä, vaan voi aiheuttaa yliherkkyysreaktion helpommalla. Silloin vähenevä kuu on varmempi aika, heti täysikuun jälkeen. Täysikuu on huono aika värjäykseen ja tatuointeihin.
- Jos siis ei halua hiustensa kasvavan nopeasti, nyt ei kannata niitä leikata. Hyvä päivä on heti täysikuun jälkeinen päivä, ja kampaus pysysy mallissaan pitempään.
- Hyvin usein hiustenlähtö, ohuet ja hauraat hiukset, ja hidas kasvu johtuvat kroonisesta hapen puutteesta elimistössä, sillä hapen kuljettamiseen tarvitaan rautaa, ja kun rautaa ei ole riittävästi, jättää elimistö hapen vähemmälle ensimmäiseksi ei-elintärkeistä osista kuten kynnet ja hiukset, jotta keuhkot, sydän, aivot, maksa ja ruuansulatus saavat happea. Myös raajat voivat kärsiä, huono lämpeäminen, huono verenkierto, jatkuva liikuttelun tarve että kipu jalkaterissä lievittyisi, eli levottomat jalat, jne. kaikki kielivät hapen puutteesta. Niinkauan kuin rautaa hiukankaan riittää, hetken liikunta auttaa, mutta lopulta liikunta vain väsyttää, kun varannot tippuvat yhä alemmaksi. Rauta-arvot kannattaa siis pitää viitearvojen puolivälissä, eikä suinkaan alakolmanneksessa. Joko rautapillereillä tai suonensisäisesti tiputettavalla raudalla, jota ei vielä Suomessa yleisesti tarjota tai osata pyytää.
- Kynsienleikkuupäivät ovat 5 vrk eteenpäin uudenkuun päivästä eli ti 20.2. (illalla!) ja 5 päivää eteenpäin kasvavan puolikuun päivästä eli ke 28.2.. Kun kynnet leikataan vain näinä päivinä ja vasta auringonlaskun jälkeen, muuttuvat ne muutamassa viikossa koviksi ja kestäviksi. Vaikutus kumoutuu, jos kynttä viilaa tai leikkaa auringon ylhäällä ollessa. Viimeisin käsittelykerta jää aina voimaan sen kynnen osalta.
- Ja jos kynnet näistä leikkaamisajoista huolimatta eivät ala muutamassa viikossa vahvistua, on aika käydä tutkimassa hemoglobiinin sijaan varastorauta-arvot verikokeella (ferritiini). Jos se on alle puolivälin, on raudasta jo vähän puutetta. Jos se on matalalla, mutta viitearvon yläpuolella, voi elimistössä olla krooninen raudan ja sen myötä hapen puute. Reippaalla raudan lisäyksellä elimistö saa enemmän happea kaikkialle, ja kynsille (vähiten tärkeä osa kehoa hiusten lisäksi) jää myöskin tarpeeksi happea ja ravinteita kasvaa kunnolla! Mutta pahassakin raudanpuutteessa tästä vanhan kansan leikkaamisajan neuvosta on yllättävän iso hyöty!
- Hiustenleikkuupäivät, kastelupäivät eli vesi- eli lehtipäivät, kylvöt, istutukset, rikkaruohon kitkemiset, vihdan eli vastan teot, yrttien keruut, joulukuusen kaato sekä monet muut työt on merkitty Wanhan ajan Kuukalenteriin 2018 ja myös Kuu ja sää Päiväkirjaan 2018 valmiiksi kunkin päivän kohdalle. Molempia on saatavina ympäri vuoden.

Vanhan lääketieteen neuvot siitä, mikä kehon osa on milloinkin herkimmillään eli mitä hoidetaan, tämän nousevan kuun eli yläkuun aikana (2018):
- Pe 16.2. pohkeet ja sääret sekä laskimot. La-su 17.-18.2. jalkaterät, kantapäästä varpaisiin. Ma-ti 19.-20.2. vaikutus hyppää päälakeen ja aloittaa uuden syklin: päälaki, aivot, silmät ja yläleuan hampaiden juuret.
- Ke-pe 21.-23.2. hampaat, leuat, nenä, korvat, nielu, kurkku, kaula ja niska. La-su 24.-25.2. hartiat, olkapäät, käsivarret, kädet sormenkynsiin asti, ja keuhkojen yläosa. Ma-ti 26.-27.2. keuhkot, maksa, sappi, mahalaukku ja rinnat. Ke-to 28.2.-1.3. sydän, valtimot, pallea ja selkä. 2.3. ruuansulatus eli haima, perna, ohutsuoli ja paksusuoli sekä hermosto.
- Tämä Kuun korkeuden vaihtelun 27,3 vuorokautta pitkä sykli vaikuttaa kehossa päivä päivältä ylhäältä alaspäin vähitellen kulkien - "kiireestä (eli päälaesta) kantapäähän". Herkillä ihmisillä, tai jos jokin alue vaivaa, vaikutus voi tuntua jo päivää ennenkin. Kun samaa aluetta on 3 päivää peräkkäin, on viimeinen niistä jo itseasiassa vaihtumassa seuraavan alueen vaikutukseksi. Vaikutus on vähittäin liukuvasti etenevä.
- Parhaillaan herkistynyttä kehon aluetta ei mainittuina päivinä ylirasiteta tai leikata, vaan hoidetaan monin eri keinoin. Näin neuvottiin vuosisatoja vanhoissa almanakoissa, joissa oli lääkäreiden ohjeet eri kehonosien hoitamiselle. Kyseinen kehonosa ottaa hoidon paremmin vastaan, hoito toimii tehokkaammin ja välttämällä kyseisen kohdan ylirasitusta voi ennalta ehkäistä monta vaivaa.
- Vanha lääketiede kuvaili yläkuun eli nousevan kuun olevan aikaa jolloin keho alkaa kerätä energiaa sisäänpäin, varastoida sitä ja kerryttää virtaa paristoihin täysikuuta kohden. Täysikuulla ruuan imeytyminen on voimakkaimmillaan, ja vitamiineista sekä lääkkeistä imeytyy suurin mahdollinen määrä hyötykäyttöön. Silloin moni on niin täynnä virtaa, että unen tarve vähenee, uni kevenee ja vähemmälläkin nukkumisella pärjää yllättävän hyvin.
- Nyt nousevalla eli yläkuulla on siis paras aika ottaa vitamiineja ja lisäravinteita, ne imeytyvät hyvin. Myös ruuan kalorit imeytyvät, joten laihdutuskuurissa tuntuu kuin se ei etenisi. Tämän vuoksi kannattaa ehkä pitää taukoa vaa'alla käynnistä ja jatkaa vain sitkeästi. Myös neste kertyy elimistöön täysikuuta edeltävinä 2-3 päivänä, mutta se myös poistuu tehokkaasti täysikuun mentyä ohitse.
- Yläkuu on lihaskunnon kasvattamisen aikaa. Painon nosto lisää lihaksen voimaa tehokkaasti ja tulokset näkyvät. Keho imee proteiinin käyttöön ja rakentamaan lihasta. Hieronta auttaa lihaksia voimistumaan ja tervehtymään ja kannattaa tehdä sillä tavalla, että ei yritetä nyt poistaa kuona-aineita vaan parantaa verenkiertoa ja ravinteiden kulkeutumista uusia soluja rakentamaan. Tulokset näkyvät.
- Varvasjumppa ja kantapääkävely ym. tehoavat hyvin la-su 17.-18.2. Jalkojen pienet lihakset aktivoituvat ja vahvistuvat käytöstä. Myös vyöhyketerapia jalkapohjiin on erittäin tehokasta näinä päivinä. Kysykää tutulta vyöhyketerapeutilta, kaikkien jalat ovat herkkinä näinä päivinä ja hoito hyvin tehokasta, vähän liiankin tehokasta.
- Kun vaikutus hyppää päälakeen, su-ma 18.-19.2., tulee helposti päähänpistoja, päättömiä ideoita, juostua pää edellä tai pää kolmantena jalkana ihan vain innostumisen takia, tai päätettyä hätiköiden jotain minkä olisi kannattanut antaa odottaa yön tai parin yli, kunnes aivot eivät enää ole herkimmillään. Liikenteessä nämä päivät näkyvät tyhmänrohkeina oman suorituskyvyn ylityksinä, ja läheltä piti tilanteina. On iso apu osata varoa näinä päivinä, ja vielä ti 20.2. asti.
- Kun vaikutus vähitellen siirtyy pään yläosasta alaspäin, ylähengitysteiden alueelle, on suurin vaara flunssan tai influenssan tarttua. Koska uusi tutkimus osoittaa että tartunta voi tulla ilman ysköksiä ja aivastuksia pelkästään siitä, että hengittää huoneilmaa juuri sairastuneen läheisyydessä, on hyvä turvatoimi tehdä etätöitä edes näinä kahtena päivänä: Ke-to 21.-22.2. Tai vaikka olla koko viikko talvilomalla.
- Kurkkua kannattaa hoitaa näinä päivinä, pitää kaula lämpimänä ja varpaat samoin, niin flunssalla on huono mahdollisuus tarttua. Myös sinkkitablettien imeskely, ja hunajan käyttö näinä päivinä ovat hyviä varotoimia. Hammaslääkäriin ei missään nimessä kannata näinä päivinä 21.-22.2. mennä, ellei ole hätatapaus. Paikat eivät kiinnity hyvin, ja kipu on suurempaa, puudutus tuntuu kestävän kauemmin, ja jälkisärky kestää pitempään, jos toimenpide on tehty hampaiden alueen ollessa herkimmillään.
- Pe 23.2. vaikutus siirtyy jo hartioita kohti ja keuhkoihin, joten vielä on hyvä varoa keuhkoputken tulehduksia pari päivää. Hartiahieronta ja venyttely la-su 24.-25.2. on erittäin tehokasta ja lukkoja avaavaa. Jo pe 23.2. on hyvä jos sille päivälle onnistuu ajan saamaan. Kädet vastaanottavat hoitoa koko mitaltaan näinä päivinä ja käsien lihakset vahvistuvat harjoituksesta. Kaikki muu on hyväksi, paitsi painavan laukun kantaminen olkapäällä ja muunlainen käsien ja hartioiden ylirasittaminen.
- Ma-ti 26.-27.2. vaikutus siirtyy jälleen alaspäin, ja nyt keuhkojen alue on herkimmillään, samoin mahalaukku ja maksa/sappi. Närästys oireilee herkästi, joten edes näinä kahtena päivänä on hyvä pitää tiukka ruokavalio, että sitä vaivaa ei tulisi, tai vaihtoehtoisesti ottaa mahahappoa Betaine HCL -kapseleista, että maha hyvin sulattaisi ruuan, tappaisi mikrobit ja mitään käymisreaktiota ei syntyisi, joka kaasun paineella nostaa ruokaa ylös ruokatorveen. Närästyslääkkeitä ei samaan aikaan saa ottaa, eikä niitä näinä päivinä muutenkaan tulisi ottaa, sillä ne imeytyvät liian tehokkaasti ja vaurioittavat mahalaukkua koska se on juuri nyt herkimmillään.
- Koska keuhkot nyt imevät em. päivinä hyvin kaiken sisäänsä, olisi tärkeä hengittää puhdasta ilmaa, ulkoilla reilusti ja varoa käsittelemästä nesteitä, jotka haihtuvat hengitysilmaan. Maalinkäryn tms hengittäminen näinä päivinä on erityisen vahingollista, koska nyt yläkuulla keho imee kaiken sisäänpäin tehokkaammin ja keuhkot ovat samalla herkimmillään. Allergia ja astma oireilevat helposti, joten rasitusta kannattaa välttää. Sensijaan rauhallinen ja syvä hengittäminen raittiissa ilmassa on erityisen tehokasta ja hyväksi keholle. Varsinkin meren rannalla tai metsässä isojen puiden alla.
- Maksa imee kaiken sisäänsä, joten alkoholin ja lääkeaineiden välttäminen näinä päivinä on viisasta. Ne ovat kuitenkin vain pari päivää kuunkierrosta, ja kun huomaa tämän vaikutuksen, osaa huolehtia itsestään. Toisaalta maksaa voi tehokkaasti hoitaa kaikin keinoin, paitsi leikkauksella, juuri näinä päivinä. Kaikki hoidot vahvistavat sitä, eivät siis puhdista niinkuin alakuulla, vaan rakentavat uusia soluja ja elvyttävät. Pelkkä maksan alueen kevyt hieronta voi auttaa hyvin.
- Ke 28.2 ja to 1.3. on sydämen ja siitä lähtevien valtimoiden alue herkimmillään, samoin pallea ja koko selän lihaksisto. Jos kylmää selkää, se voi revähtää tai venähtää, samoin jos sitä ylirasittaa näinä kahtena päivänä. Sen sijaan selän hieronta ja venytys tuovat hyviä tuloksia ja liikunta vahvistaa sen lihaksia. Pallea toimii tehokkaasti, joten syvää hengitystä kannattaa jatkaa näinäkin päivinä.
- Sydän on herkimmillään, joten kaikki mikä vahvistaa sitä, on hyväksi, mutta jos se on sairas, sitä ei saa missään nimessä näinä päivinä ylirasittaa. Sydänleikkauksille eritätin huono ajankohta, koska täysikuu on myöskin juuri tulossa. Sen sijaan koska sydän nyt jaksaa hyvin, voi moni yllättyä miten virtaa riittääkin ja se sydänkin toimii ja jaksaa, ja tämä voi johtaa ylilyönteihin, jos normaalisti sydän on huonossa kunnossa. On siis viisasta kuunnella kehoaan, ja pitää huolta että ei ylirasita itseään sen kehonosan kohdalla, mikä milloinkin on herkimmillään.
- Täysikuu on 1.-2.3. välisenä yönä, ja tarkka hetki muutaman tunnin perjantain 2.3. puolella. Silloin ruuansulatuksen, haiman ja pernan sekä suoliston alue on herkimmillään. Kaikki imeytyy erittäin hyvin, joten on fiksua syödä mahdollisimman terveellistä ruokaa parin päivän ajan, ja välttää haitallisia aineita ruuassa kaikin keinoin. Jos ruuansulatus on huonossa tilassa muutenkin, näinä päivinä oireet voivat voimistua yllättävästi. Paras on siis syödä helposti sulavaa ja itselle parhaiten sopivaa juuri näinä päivinä, että ei ylirasittaisi herkkänä olevaa aluetta. Koska haima on herkimmillään, diabeteslääkitys voi helposti mennä liian suureksi, vaikka käyttäisikin vain normaalin annoksen. Täysikuu kun auttaa kaikkea imeytymään erittäin hyvin.
- Kun tottuu havainnoimaan tätä kiireestä kantapäähän etenevää herkkyysaluetta, itsessä ja läheisissä, osaa ennakoida monta asiaa, ja välttää monta mahdollista ongelmaa. Tulos on vaivan väärti, ja nämä neuvot olivat jo lääketieteen isän Hippokrateksen kirjoituksissa. Kehossa on tällainen ylhäältä alas etenevä rytmi, missä kaikilla ihmisillä on samaan aikaan sama kehonosa herkimmillään. Ei siis ole mitään omituista siinä, jos moni reagoi samana päivänä samalla tavalla - se on luonnossa näkyvä rytmi, jossa me kaikki elämme.

Talvi-Matti, vaahtokuu ja sään ennustaminen
- Vanha kalenterivuosi päättyi helmikuun loppuun, ja muinaisessa Roomassa katsottiin silloin talven olevan ohi, ja sotimisen voivan rapakelin jälkeen jälleen jatkua. Seuraava kuukausi, Mars, Martius, maaliskuu, onkin nimetty sodankäynnin jumaluuden mukaan. Eihän nyt sentään muinainen roomalainenkaan räntäsateessa ja kurakelissä halunnut taistella, vaan vasta kun kevät koitti ja kelit paranivat.
- Vanhan vuoden loppu näkyy siinä, että karkauspäivä oli sijoitettuna helmikuun loppuun. Jos ylimääräinen päivä tarvittiin, se lisättiin 2000 vuoden ajan juuri helmikuun 24. päivään, joka vanhoissa kalenterisauvoissa laskettiin silloin kahdesti, siirtymättä eteenpäin. Tästä tuli karkauspäivä eli hyppäyspäivä (Engl. leap day). Karata kun tarkoittaa lounaismurteissa juoksemista ja hyppäämistä. Vuodesta 2000 alkaen karkauspäivä on sijoitettu helmikuun 28. päivän jälkeiseksi päiväksi, eikä enää siirrä nimipäiviäkään loppukuuhun päin.
- Ennen roomalaisajan Juliaanista kalenteria helmi-maaliskuun vaihteessa vanhaan kuukalenteriin lisättiin joka kolmas vuosi "karkauskuukausi". Vuodessa on yleensä 12 kuunkiertoa, mutta joka kolmas vuosi kalenteri jäisi jälkeen ellei lisättäisi yhtä ylimääräistä karkauskuuta, jonka nimi on vaihdellut eri kulttuureissa, yleensä kuvaten epävarmuutta: vaahtokuu tai vahtokuu, kevätkuu tai sydäntalven kolmas kuu. Vasta sen jälkeen tuli maata näyttävä maaliskuu eli Mariankuu (kuunkierto johon osuu Neitsyt Marian päivä 25.3.).
- Kun siis talvi näytti vielä kestävän, ja tiedettiin että oli se kolmas vuosi tässä syklissä, osattiin nimetä kevättalven kuunsirpin syntymä epävarmuutta kuvaavalla sanalla - ei todellinen vaan pelkkää vaahtoa, höttöä. Tämä kuunkierto ei vielä luvannut kevättä, vaan ilman vuoden päivien laskua pelkän kuun varassa luontoa tarkkaillen olisi menty liian aikaisin syömään loput talviset ruuat ja eläinten heinät. Piti varoa vahtokuuta, joka ei vielä toisi kevättä ja lämpöä. Vasta maaliskuu maat avaa, huhtikuu jäät huuhtoo.
- Kun kuunkiertojen nimet siirtyivät almanakan kuukausien eli "kirjakuiden" nimiksi, ei kolmattatoista nimeä enää tarvittu, vaan 12 kuunkierron nimet vakiinnutettiin paikoilleen: Tammikuussa oli nyt 31 päivää, helmikuussa 28, jne. Näin vahtokuun epävarmuuskin jäi pois, kun kevään tuloa saattoi laskea viikko viikolta almanakan lehdiltä.
- Tämä helmikuun kuunkierto kuitenkin syntyy vielä toisena sydänkuuna, ja talvi jatkuu vielä. Silti tästäkin sirpistä, joka näkyy länsitaivaalla su 18.2., ennustetaan tämän kuunkierron säätä. Jos tuuli on kolmantena päivänä uudenkuun päivästä pohjoisesta tai suunnilleen sieltä, jatkuu kylmä pakkassää vielä tämän kuunkierron ajan. Jos tuuli on etelästä, ja tuo lämmintä, heiluu lämpötila nollan lähellä ja ensimmäiset jäähelmet jäätyvät oksille: se mikä päivällä sulaa, yöllä jäätyy. Ensimmäisestä sulasta laskettiin olevan 200 päivää rukiin tulentumiseen, eli seuraavaan viljasatoon. Ruokaa piti riittää siis pitkälle kesään.
- Vasta seuraavan kuun syntyminen, maaliskuu eli Mariankuu, ennustaa kevään tulon. Jos se syntyy etelätuulella, tulee nopea kevät, jos pohjoistuulella, tulee vielä kolme kuunkiertoa kylmää säätä.
- Vaikka karkauspäivä ei olekaan enää perinteisenä Talvi-Matin päivänä 24.2., on päivä niin tärkeä vanha merkkipäivä, että se säilyy muistissa vielä tulevaisuudessakin. Edelleen se on Matin ja Matiaksen nimipäiväkin kalenterissa. Pyhä Mattias oli Juudaksen tilalle valittu, yksi kahdestatoista apostolista. Hänen kuviaan on vanhojen kirkkojen seinämaalauksissa. Evankelista Matteuksen päivä taas on Syys-Matti, 21.9..
- Ennen vanhaan sanottiin: "Suurina juhlina ja Matinpäivinä". Se kertoo Syys- ja Talvi-Matin tärkeydestä. Lisävalaistusta päreistä ja vauraammissa taloissa kynttilöistä tarvittiin Matista Mattiin, ja karhun sanottiin menevän maata Syys-Mattina ja heräävän Talvi-Mattina. Sanottiin myös lehmien lypsämisajasta että Matti maidon aloittaa, Matti maidon lopettaa. Lehmät menivät umpeen talveksi, kun pelkkä heinä oli niin ravintoköyhää että sillä ei maitoa pystynyt tuottamaan. Tämä Matinpäivien tärkeys viittaa johonkin hyvin vanhaan, joka jakoi vuoden kahtia, pimeään talveen ja valoisampaan suveen.
- Karhunpeijaisia tutkinut uskontotieteen emeritusprofessori Juha Pentikäinen yhdistääkin Matinpäivien tärkeyden vanhaan karhunpalvonta-aikaan, jolloin metsän kuningas antoi vuoden rytmin, ja siis juhla-ajat. Tämän päälle varhainen kristinusko Suomessa totutti päivälle uudet nimet ja sisällöt, mutta vuodenkierto jatkoi entisellään ja edelleen on helppo nähdä Matinpäivien merkitys vuodenaikojen jakajana.
- Vanhoissa kalenterisauvoissa Talvi-Matin päivänä on usein kirves Mattiaan symbolina ja yhtä hyvin hirsien kaatoajan merkkinä, tai kynttelikkö sen merkkinä, että valo voittaa pimeän vuodenajan eikä kynttilöitä enää tarvita. Matin juhlapyhien tärkeydestä kertoo sekin, että ne ovat kolmanneksi ja viidenneksi yleisimmin merkityt juhlat riimusauvoissa. Niitä tärkeämpiä ovat vain Olavi ja Pärttyli, sekä niiden välissä Pyhä Henrik, Suomen suojelupyhimys. Joulu ja juhannus eivät esiinny joka riimusauvassa, vaikka varsinkin juhannus on yleensä merkitty. Mutta hyvin harvasta puuttuvat suuret juhlat eli Syys- ja Talvi-Matti.
- Täysikuu valaisee täysimmillään to-pe 1.-2.maaliskuuta välisenä yönä. Sen jälkeen alkaa alakuu eli laskeva kuu, eli vanhan kuun aika.

- Ihan tuhatvuotisen suomalaisen historian kunniaksi siis, hyvää Talvi-Matinpäivää lauantaina 24.2.! Leivotaan siihen uusi suomalainen kirveen terän muotoinen Matti-nimikkoleivos, ja nostetaan kahvi/viinaryyppy ikivanhan juhlapyhän kunniaksi. Matti puut kaataa ja kevätkauden aloittaa. Talven pimeä on jäänyt taakse ja aurinko paistaa!



***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta. Linkittää voi aina, ja lyhyen pätkän lainata, jos vieressä on tieto että se on tältä sivulta lainattua tekstiä. ***


Kuvaus pärepuiden ottamisesta yläkuulla vuodelta 1918:
Tämän työn tekeminen yläkuulla oli aivan luonnollinen asia, sen syytä ei tarvinnut sen kummemmin selittää.


Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alunperin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Almanakan merkit: Musta pallo = musta kuu, uudenkuun päivä, siitä kuu alkaa kasvamaan, eli alkaa yläkuu eli nouseva kuu. Valkoinen pallo = täysikuu, siitä kuu alkaa vähenemään, eli alkaa alakuu eli laskeva kuu. Ympyrä, jossa oikea puoli on valkoinen, vasen musta = kasvava puolikuu, yläkuun eli nousevan kuun puoliväli. Ympyrä, jossa vasen puoli on valkoinen, oikea musta = vähenevä puolikuu, alakuun eli laskevan kuun puoliväli.