Kuun vaikutuksia juuri nyt:

Uusikuu syntyi auringonpimennyksen myötä perjantaina 20.3. Siitä alkoi yläkuu eli nouseva kuu.
- Tapansa mukaan uusikuu toi kylmät yöt, ja kevään mittaan uudenkuun öitä saakin varoa hallaöinä kesäkuulle asti.
- Kuunsirppi näkyy lännessä auringonlaskun jälkeen jo pari päivää uudenkuun päivän jälkeen. Kun entisaikana kuu nähtiin syntyneeksi, sitä tervehdittiin ja toivottiin siltä mitä haluttiin sen kuunkierron aikana tapahtuvan.
- Kädessä piti olla jotain minkä halusin kuunkierron aikana lisääntyvän, ja jos näki sirpin ensi kertaa tyhjin käsin, ei sen kuunkierron aikana saanut mitään. Nykyajan lottoaja tietää - pilke silmäkulmassa - tervehtiä uutta kuunsirppiä raha kädessä.
- Kuunkierto oli ajanlaskun perusta, ja siksi uutta sykliä otettiin vastaan pienin juhlallisuuksin ja uskomuksin niinkuin nykyäänkin uudenvuodenaattoa tai kesän alkua juhlitaan. Siitä alkaa jotain uutta, ja uuden toivotaan tuovan hyviä asioita ja menestystä.
- Uuteen taloon ensi kertaa kylään mennessäkin viedään nykyäänkin aina jotain tuliaisia, ei sinne mennä tyhjin käsin. Entisaikaan talolle haluttiin toivottaa onnea viemällä leipää ja suolaa, ettei ruoka ja lihan/kalan säilöntäaine talosta jatkossakaan loppuisi. Eli ei tämä uskomus täysin ole hävinnyt, uutta juhlitaan aina, vaikka vivahteet muuttuvatkin.
- Kylvöaika on nyt! Kesäkukkien, vihannesten, hedelmäkasvien kuten tomaatti ja paprika, yrttien, kaikkien maan päälle satoa tekevien ja kukkivien kylvöaika on nyt!
- Yläkuulla eli nousevalla kuulla kylvetty siemen itää nopeasti, ja kasvin kasvu jatkuu nopeana koko kesän! Koska nyt on vasta maaliskuun loppupuoli, ja kylvös itää nopeasti, pitää miettiä milloin ne saa ulos/kasvihuoneeseen, ja ajoittaa kylvös tälle tai vasta seuraavalle yläkuun ajalle (19.4. alkaen vappuun asti).
- Koska kuu on nyt kasvavassa vaiheessa, ja mahla nousee ylöspäin, ei omenapuita ym pidä nyt leikata, sillä paksut oksat jäävät vuotamaan ja tämä heikentää kasvia, ja uusia versoja, vesioksia tulee paljon yläkuulla leikatessa.
- Pihkapuita kuten kuusiaitaa voi leikata 21.-27.3., sillä pihka vuotaa vähemmän. Kun tulee kasvava puolikuu pe 27.3., alkaa virtaus olla jo sen verren voimakkaampaa ettei sen jälkeen pihkapuitakaan kannata enää leikata.
- Vähenevällä kuulla vasta leikataan jälleen omenapuita ja marjapensaita, joita harvennetaan. Silloin leikattuna mahla ei vuoda, eikä vesioksaa ym. uutta, runsasta kasvua tule liikaa.
- Kevätsiivous saa nyt odottaa, yläkuulla on kylvön ja istutuksen aika, huonekasveista otetaan oksia juurtumaan, niiden mullat vaihdetaan, juurtuneita pistokkaita istutetaan, jne. Ne kaikki lähtevät vahvaan kasvuun. Siivouksen aika on vasta täydenkuun jälkeen, eli pääsiäisen jälkeisellä viikolla.
- Hapanjuuritaikina nousee jälleen, ja pääsiäiseksi saa hyvää leipää nyt yläkuulla eli nousevalla kuulla leipomalla.
- Hiukset kasvavat jatkossa tuuheampina ja vahvempina, kun ne leikkaa leijonapäivinä ma-ti 30.-31.3., ja myös 1.-2. huhtikuuta ovat hyviä päiviä. Jälkimmäisinä leikatut hiukset pysyvät mallissaan kauniisti. Jos taas haluaa hidastaa hiustensa kasvua, pitää ne leikata vasta vähenevällä kuulla.
- Kolmanteen päivään mennessä uudenkuun päivästä on säätyyppi asettunut aloilleen, ja pysyy siinä seuraavan kuunkierron kolmen ensimmäisen viikon ajan. Vain täysikuulla sää hetkeksi muuttuu.
- Koska kolmas päivä uuttakuuta on maanantai 23.3., kannattaa merkitä muistiin mistä tuuli silloin puhaltaa. Jos se on lounainen tai eteläinen, tulee kevät nopeasti ja lämpö lisääntyy. Jos se on pohjoinen tai luoteinen, lisääntyy kylmyys ja kevät tulee hitaammin. Sanoopa vanha kansa Mariankuun syntymän ennustavan seuraavan kolmen kuunkierron säänkin, ja monena vuonna tämä on pitänyt hyvin paikkansa.
- Kevään täysikuu määrittää pääsiäistä. Kevätpäiväntasauksen eli 21.3. jälkeisen täysikuun jälkeinen sunnuntai kun on pääsiäissunnuntai. Tänä vuonna täysikuu osuu lauantaipäivälle, 4.4., joten seuraava päivä on siis pääsiäissunnuntai.
- Koska kesärenkaiden viimeinen vaihtopäivä on pääsiäismaanantaista viikko eteenpäin, liikkuu sekin vuosittain kuunkierron mukaan. Toki kelin vaatiessa tästä saa aina poiketa.
- Pääsiäinen on niin vanha kevään juhla, että sen suomenkielisen sanankaan alkuperästä ei olla ihan yksimielisiä. Ehkä se on vanhan katolisen ajan lihapaastosta pääsemistä, tai ehkä se on talven kylmän ja pimeän vallasta pääsemistä. Kristinuskon myötä se muuttui myös kuoleman voittamisen juhlaksi, jota katolisissa maissa juhlitaan vielä suuremmin kuin protestanttisissa maissa, joissa joulun vietto on on noussut sen edelle. Jokatapauksessa juhlaan on siis monella tavalla aihetta, ja kevään uutta elämää osaavat arvostaa kaikki, niin maalla kuin kaupungissakin.
- Koristellaan siis koti, laitetaan rakkaimmille hyvää ruokaa ja vietetään aikaa yhdessä iloisin mielin. Kevät tulee, valo lisääntyy ja luonto alkaa näyttää ihmeitään.

- Onnellista uuttakuuta, ja iloista pääsiäisen lomaa ja juhlaa!



***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta.***


Kuvaus pärepuiden ottamisesta yläkuulla vuodelta 1918:
Tämän työn tekeminen yläkuulla oli aivan luonnollinen asia, sen syytä ei tarvinnut sen kummemmin selittää.


Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alunperin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Miten olet hyötynyt kuu-perimätiedon neuvoista? Keneltä opit, kertoiko edellinen sukupolvi neuvot? Kerro tarinasi, keräämme kokemuksia.