Kuun vaikutuksia juuri nyt, kirjoittanut Anne Pöyhönen:

Tämä kirjoitus päivitetään uudenkuun ja täydenkuun aikaan. Jotta kuunvaiheet eivät mene sekaisin, edellinen teksti poistuu samalla. Seuraa Yläkuun sivua Facebookissa niin kuulet milloin päivitys on ilmestynyt. (Jos näet vanhan tekstin vielä, päivitä näkymä painamalla F5 tai CTRL+R, tai klikkaa selaimen päivitysnäppäintä: ympyränuoli www-osoitteen rivillä.)

Almanakassa oli musta pallo 13.6. ja siitä alkoi uudenkuun aika, nouseva kuu eli yläkuu, jota jatkuu täysikuuhun 28.6.asti. Taivaalla sirppi tulee näkyviin 2-3 päivää mustan pallon päivän jälkeen, kun Kuu alkaa liikkua kauemmaksi auringosta "jääden jälkeen" auringosta. Auringon laskettua taivas tummuu ja ohut sirppi näkyy paremmin. Kesällä tosin taivas ei tummu kovin paljoa, joten ohutta sirppiä ehkä vielä näe, vaan vasta kun aikaa kuluu päivä pari lisää, ja sirppi on jo paksumpi ja etelämpänä, eli kauempana auringonlaskun suunnasta.

Saunavastan eli saunavihdan tekopäivät! - Kesäkuun uusikuu on syntynyt ja siitä alkoi nousevan eli yläkuun päivät, vastojen eli vihtojen tekoaika 14.-28.6.. Ja jos nyt ei vielä omalla paikkakunnalla lehti ole ehtinyt täysikokoiseksi, niin heinäkuun yläkuulla on myös hyvä tehdä.
- Koivun oksat kerätään nyt yläkuun eli nousevan kuun aamulla aikaiseen (yleensä maanomistajan luvalla) ja ne tuodaan vastantekopaikalla nätisti saman suuntaisiksi kimpuiksi ladottuina. Iltavirkut taittavat oksansa kunhan vähitellen heräävät, lähempänä sitten vaikka jo puoltapäivää, ei kuitenkaan enää illalla. Hies- ja rauduskoivusta tulee hiukan erilaiset vastat, niitä on mukava vertailla sitten kesän ja talven mittaan. Tekeepä joku kuulemma vastansa visakoivustakin. Ja mistä lie muusta - käyhän siihen muutkin lehtipuut, jos kokeilun halua riittää. Mutta koivu on se parhaiten tuoksuva kuitenkin.
- Kaikkein parhaat vastat taitetaan aikaisin aamulla kuudes, seitsemäs tai kahdeksas päivä uudenkuun päivästä lukien, eli ti-to 19.-21.6. ja niiden kanssa kilpailevat juhannukseen nyt sattuvien lehtipäivien la-su 23.-24.6. aikana tehdyt vastat. Jotta juhannusaatto ei kuluisi liikaan työntekoon, kannattaa silloin ehkä tehdä vain juhannusaattona käytettävät vastat. Hyvin nekin käyvät silti kuivattaviksi, jos samalla useampi ylimääräinen syntyy.
- Sidoksessa voi vähän oikaista, jos ei oikein löydy sopivaa metrin mittaista koivun vesaa, jonka voisi taivuttaa vastan kädensijaan siteeksi. Yläkuulla tosin nekin ovat notkeimmillaan, eivätkä katkea niin helposti. Alakuulla vitsas napsahtaa helposti poikki kierrettäessä.
- Sellainen sattuma tänä juhannuksena on, että ne päivät kuukalenterissa, jolloin on kaikkein parhaat parantavien lääkeyrttien keruuajat, osuvat nyt juuri juhannukseen! Juhannuspäivänä ja sitä seuraavana sunnuntaina nyt sitten kannattaa mennä aamulla kukkia ja yrttejä keräämään ison pärekorin kanssa! Nyt todella ovat juhannuksen taikaa täynnä olevat luonnonkasvit ja puutarhayrtit kaikkein parhaimmillaan. Ja sitten pakastimeen tai kuivumaan johonkin varjoon, hyllyille pyyheliinan päälle tai ohuille puisille ritilöille/säleiköille. Kyllä ilma kiertää ja talot ovat nykyään kuivia. Kerran pari viikon aikana kun vähän pöyhii, yrtit kuivuvat hyvin.
- Sama vaikutus näkyy saunavihdoissa ja -vastoissa. Ne ovat juhannuspäivänä ja seuraavana päivänä tehtyinä kaikkein parhaimmat häätämään tautia talvisissa saunomiskerroissa. Joten tänä juhannuksena todella kannattaa saunoa, ja vihtoa tauti pois, ja terveyttä tilalle!!! Ja yläkuulla tehty vihta kestää monta vihtomiskertaa, se vain nostetaan kuivumaan aina saunomiskertojen välillä.
- Valmiit saunavastat ripustetaan kuivumaan puuliiterin seinälle, tai muuten sopivaan paikkaan jossa ilma kiertää hyvin. Voi ne pakastaakin, jotkut vielä vakuumiinkin laittavat varmuuden vuoksi. Mutta ei yläkuun vasta varista, oikealla kuunvaiheella tulee kerralla kunnollista.
- Saunavastoja voi tehdä täysikuuhun asti, eli viimeistään 28.6.. Sen jälkeen alkaa alakuu eli laskeva kuu, ja alakuulla tehdyt vastat varistavat lehtensä. Niiden huono toimivuus näkyy jo kun ne alkavat kuivua - lehti menee kellanruskeaksi, ja kuivuu rutikuivaksi. Ei sellainen vasta vettä ime, ei sitä saa liotettua käyttökuntoon. Se varistaa pienestäkin lehtiä, ja sitten niitä saa siivota lauteiden alta. Ei sellainen kellanruskea lehti anna tuoksuakaan, joten väärään aikaan ei kannata nähdä vaivaa tehdä vastoja, vaan odottaa rauhassa heinäkuun yläkuuta. 14.7. alkaen sitten jatkuu vastanteko.

Kukkien, yrttien, perennojen, pensaiden ja puiden istutusaika

- Toivottavasti perunat, sipulit, palsternakat, ym. ovat nyt maassa, ja nauriin kylvö voikin odottaa täysikuun jälkeiseen aikaan - perinteiseen Pietarinpäivään, jolloin on jo alakuu. Nyt kun kasvu lähtee ylöspäin, kylvi tai istutti mitä tahansa. Luonnossa vaikuttaa sellainen voima, että maan yläpuolinen kasvinosa alkaa kasvaa enemmän kaikilla nyt kasvuun lähtevillä. Ne mitkä ovat jo maassa, kasvavat sen mukaan, mikä niiden kylvö/istutuspäivän kuunvaihe oli.
- Nyt on hyvää aikaa ostaa kesäkukkia, uusia perennoja, puita ja pensaita. Kun ne tuo kotiin, voi heti mennä istuttamaan. Ne lähtevät upeasti kasvamaan, ja monivuotisilla tämä on erityisen tärkeää, että tulevinakin vuosina kasvavat siinä kasvupaikassa hyvin. Yksivuotisilla taas hyvä kasvuunlähtö on tärkeää, että ehtivät tänä kesänä kukkia mahdollisimman upeasti, ja hedelmäkasveilla että myös marjovat tai tekevät hedelmää. Nyt siis etsimään joku näistä yläkuun päivistä, jolloin ehtii itse istuttamaan.
- Wanhan ajan Kuukalenterissa on ruudun alareunassa kerrottu, onko kyseinen päivä perimätiedon mukainen kukkapäivä (kuk) kuten 14.6., lehtipäivä (leh) kuten 15.-16.6., hedelmäpäivä (hed) kuten 17.-18.6. vai juuripäivä (juu). Nämä antavat lisää kasvuvoimaa kyseiseen kasvinosaan. Ehkä tämäkin ilmiö joskus saa tieteellisen selityksen, nyt se perustuu vain kokemukseen, jostain syystä luonto näyttää näin toimivan.
- Kukkapäivinä kannattaa siis istuttaa kaikki kukkivat kasvit, joilta toivotaan mahdollisimman upeaa kukintaa. Lehtipäivinä voi kylvää ja istuttaa salaattia, kaalia, oreganoa, basilikaa, ym. kasveja, joista sadonkoruussa halutaan mielummin lehtiä kuin kukkia tai marjoja. Ja hedelmäpäivinä istutetaan mansikoita, tomaatteja, kurpitsoita, marjapensaita ja hedelmäpuita. Sitten sadonkorjuun aikaan voi tehdä vertailuja, ja katsoa miten hyvin satoa muodostui.
- Jos ei ehdi tekemään istutuksia noin tarkkaan, ei hätää, tärkeintä on että kuunvaihe on oikea kaikille näille kasveille, eli että on nouseva kuu eli yläkuu. Silloin kasvu lähtee oikeaan suuntaan, ja satoa tulee hyvin.
- "Alakuu illasta, yläkuu aamusta.", sanottiin. Yläkuun työt pyrittiin aloittamaan aamulla, kun aurinkokin veti ylöspäin, eli nousi korkeammalle taivaalle. Vuorokaudenajat vaikuttavat monella tavalla kaikkeen elävään, meillä on biologisia syklejä niin ihmisillä, eläimillä kuin kasveillakin. Ylöspäin suuntautuva kasvu saa lisävoimaa kun istutus tai kylvö tehdään aamupäivällä. Kannattaa kokeilla tätä lisäapua, jos se omaan aikatauluun sopii. Puolen päivän aikaan pidettiin noin tunnin tauko, jolloin kasvuvoima kääntyy, ei auta ylös eikä alas, ja se olikin lounastauon paikka eli "puolinen". Päivä kun on puolessa.
- Kuunvaiheen, vuorokaudenajan ja oikean päivänlaadun lisäksi voi taitava puutarhuri kiinnittää huomion säätilaan ja erityisesti tuulen suuntaan. Nyt kuivan kevään yllätettyä kastelu on todella tarpeen, ellei istutuskuoppa ole niin syvä että se tavoittaa maaperässä vielä olevan kostean kerroksen. Jostain syystä kaikki kastelu tuottaa parempaa tulosta lehtipäivinä eli "vesipäivinä". Samoin täysikuun alla olevat päivät ovat hyviä kasteluun perimätiedon mukaan. Kuumaan päiväsaikaan kastelu ei auta, jos aurinko saa veden haihtumaan saman tien, aamu tai ilta on siksi parempi.
- Mutta takaisin tuulen suuntaan. Vanha kansa on pannut merkille ison eron siinä, millainen on kasvuunlähtö pohjoistuulella kylvetyillä ja etelätuulella kylvetyillä. Jos pohjoistuuli puhaltaa pari kolme päivää yhtä soittoa, se kuivattaa pintamaan ja kasvuunlähtö hidastuu. Se myös varaa ilmakehän sähköisesti eri tavalla, kuin mitä mereltä puhaltava lämmin etelä- tai lounaistuuli, eli merituuli. Tämä lämmin tuulensuunta tuo mukanaan myös kosteutta ja sateita, joita pohjoistuuli harvoin antaa. Ei siis ihme, että kannattaa kiinnittää huomio kylvö/istutuspäivän säätilaan. Kylmä pohjoistuuli voi pilata hyvän yläkuisen istutuspäivän, tai ainakin vähentää suotuisaa vaikutusta.
- Näillä tiedoilla entisaikaan etsittiin parasta mahdollista kylvö- ja istutusaikaa. Läheskään aina ei saatu kaikkia tekijöitä kohdalleen, mutta silloin tiedettiinkin odottaa keskinkertaisempaa satoa. Joskus taas kaikki osuivat yhtä aikaa kohdalleen, ja tiedettiin jo ennakkoon odottaa varsin hyvää ellei jopa huippusatoa. Kesän säät siihen sitten vielä vaikuttivat.
- Helppoa olisi, jos pitäisi katsoa pelkkä kuunvaihe, tai pelkkä vuorokaudenaika (aamu/ilta). Mutta luonnossa on monta vaikuttavaa tekijää, ja kaikki ne - maaperä, kevään eteneminen, kosteus, lämpötila, lannoitteet, kastelut, jne. vaikuttavat aina kokonaisuutena. Entisajan ihmisille kertyikin melkoinen tietotaito, kun tekivät samaa työtä sukupolvesta toiseen, ja yksilöt vuodesta toiseen monen vuosikymmenen ajan. Sellainen konkari saattoi sanoa vain: Nyt on "hyvä aika" istuttaa omenapuita." Eikä selittää sitä sen kummemmin. Muut ihmiset ymmärsivät monta näistä vaikuttavista tekijöistä ilman selityksiäkin. Vain me nykyihmiset tarvitsemme niitä selityksiä, jos omaa kokemusta ei vielä ole ehtinyt kertymään. Ja kun kertyy, niin luonto kyllä opettaa lisää.
- Mutta nyt tälle kuunkierrolle osuu "pesäpäivät", kun aurinko on "jumissa" tai "pesässä" eli paikoillaan makaamassa. Ja se keskeyttää yläkuun eli nousevan kuun kasvua lisäävän voiman juhannusviikolla, ma 18.6.. Kun aurinko lakkaa nostamasta kasvua ylöspäin, jää kasvava kuu yksin yrittämään kasvun nostamista. Siksi vanha kansa ei istuttanut eikä kylvänyt tämän päivän jälkeen, ennen kuin juhannus oli juhlittu ja työt taas jatkuivat. Siitä lisää alempana. Nyt siis kannattaa käyttää yläkuun alkupäivät 14.-17.6. tarkkaan hyödyksi ja istuttaa jaa kylvää kaikki jo silloin.

Kitkeminen tauolle, kaadettu puu ei kuivu. Mutta milloin ne vesakot saa raivata?

- Nyt on huono aika kääntää maata, kitkeä rikkaruohoja tai kaataa polttopuuta. Kokeeksi voi vähän tehdä, niin näkee sitten eron.
- Yläkuun ensimmäisten päivien ajan 14.-16.6. voi leikata pienempiä oksia, kuten pensasaitaa, jonka haluaa tuuheutumaan. Leikatut oksat kannattaa laittaa oksasilppuriin, sillä tämä silppu estää tehokkaasti rikkaruohojen kasvun pensaiden alla - yläkuun oksien silppu kun maatuu hitaasti. Kun kuu alkaa kasvaa kohti täyttä, eli sirppi paksuuntua, leikatut oksat jäävät vuotamaan nestettä täysikuuhun asti, joten se heikentää kasvia.
- Samalla tavalla kuin leikatut oksat versovat ja haarovat uutta, niin nyt revitty, kitketty ja silputtu rikkaruohonkin juurakko alkaa pian kasvaa uutta avaten uinuvat silmunsa. Vain kuuma auringon porotus ja kylmä pohjoistuuli voivat hidastaa tai estää tätä uudiskasvua. Muutoin nyt käännetty maa, perattu kukkapenkki ja kitketyt rikkaruohot kaikki antavat vain lisää virtaa uuteen kasvuun.
- Poikkeuksen tekevät ma 18.6. aamupäivä, joka käy kitkemiseen. Kts. alla.
- Jos kaataa nyt yläkuulla eli nousevalla kuulla puita, niin kantovesaa ja haavalla juurivesaa tulee runsaasti. Puu ei kuivu poltettavaksi tänä kesänä ilman konekuivausta, jos sen yläkuulla kaataa. Mutta jos koivukujalla on koivu, joka pitää lahon vuoksi kaataa, ja haluaa kantovesasta sen tilalle uuden koivun, niin sitten vain kaatamaan. Ensi vuonna siinä on aukkopaikan täytteeksi kasvamassa uusi nuori koivunalku.
- Kun nyt vähän aikaa vielä malttaa olla kaatamatta pajukkoa ja lepikkoa, niittämättä järviruovikkoa, repimättä mökinrannan vesikasveja, niin pian tulevat päivät, jolloin tehtynä nämä työt tuottavat toivotun tuloksen. Jos taas ei usko, tai ei malta odottaa, niin maksimaalisen uudiskasvun tulee aiheuttaneeksi nyt ne kaatamalla/perkaamalla. On siinä sitten loppukesästä ihmeteltävää.
- Kesän parhaat vesakonraivauspäivät tulevat kun aurinko on saavuttanut lakipisteensä, ja sitä seurannut juhannus on juhlittu alta pois. Silloin etsitään alakuun viimeiset päivät, eli tänä vuonna 9.-12.7.2018. Mikäli päivät ovat pohjois- tai luodetuulisia, hävitys onnistuu niin hyvin, ettei raivattu alue kasva uusia versoja ainakaan vuosikymmeneen. Nämä päivät olivat entisaikaan sitä "tietopääomaa", jota ei paljastettu kaikille. Sen sijaan että olisi kerrottu miten ne päivät almanakasta ja säästä katsotaan, kerrottiin kysyjälle "Sanon sitten kun saat mennä vesakkoa raivaamaan.". Kun sää näytti sopivalta, ja alakuun viimeiset päivät olivat tulossa, neuvo annettiin. Tyytyväinen kysyjä kyllä toi sen perinteisen pullon kiitokseksi, kun seuraavan kerran nähtiin. Eikä kasvanut hiellä ja vaivalla käsipelillä perattu ojanvarsi jatkossa pajua vaan pelkkää heinää.
- Nyt nämä päivät on jo 12 vuoden ajan julkaistu joka vuosi Wanhan ajan Kuukalenterissa, heinä- ja elokuun lehdillä, paikoilleen merkittynä. Eikä taida hintakaan paljoa siitä menneiden vuosikymmenten tavan pullosta heittää.
- Jos näyttää siltä että tulee sadetta näille parhaille päiville, raivauksen voi tehdä jo edeltävinäkin päivinä, alakuutahan sekin, tai siirtää iso työ elokuun alakuulle, ja sen lopulle 8.-10.8.18.
- Jos sää ei ole selvästi etelätuulinen eikä selvästi pohjoistuulinenkaan niin ei tuuli eli sää vaikuta kovinkaan paljoa kuunvaiheen lisäksi. Silloin on tärkeintä että työ tehdään oikealla kuunvaiheella. Vanha kansa kuitenkin etsi aina kuun ja sään yhteisvaikutusta, jotta saisi kerralla raivattua pajukot ojan reunoilta niin täydellisesti, että ne eivät kahteenkymmeneen vuoteen kasva vesaakaan takaisin. Tämä onnistuu kun tuuli on kylmä ja kuiva, ja työ tehdään iltapäivällä tai illalla - noina alakuun viimeisinä päivinä. Tämän kun omin silmin näkee, miettii miksi moni turhaan käyttää myrkkyjä, kun luonto on antanut paremman keinon.

Rakentaminen nyt harkitummin

- Yläkuu eli nouseva kuu on "tuoretta aikaa", jolloin maali levittyy huonommin ja paksummin, kuivuu hitaammin, ja kiinnittyy pintaansa huonommin. Nyt valettu betoni kuivuu sitä hitaammin, mitä lähempänä täysikuuta ollaan. Kaikkein huonoimmat päivät rakentamiseen ovat juhannuksena, ja siitä eteenpäin täysikuuhun asti. Kosteus poistuu huonosti silloin tehdystä.
- Joskus vaikutus ei näy heti, ja kun seuraavana vuonna maali alkaa hilseillä irti, ihmetellään missä vika. Yleensä siihen mennessä maalauspäivä on jo päässyt unohtumaan, eikä kenelläkään käy mielessä että ihmistä suuremmat luonnonvoimat voivat olla aiheuttajana. Monta turhaa riitaa onkin tullut siitä, että entisajan rakentajien tarkat neuvot ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
- Silti tänäkin päivänä taitajia on, ja ammattiylpeys saa kiinnittämään huomion työnjälkeen vuosikymmenestä toiseen. On jokaisen ammattialan omaa osaamista käyttää parhaita neuvoja taitojen ja mahdollisuuksien mukaan.
- Tänä kesänä juhannusviikonlopun lauantaille ja sunnuntaille osuvat "vesipäivät". Se tarkoittaa kasvavan kuun aikaan sitä, että kosteus on maksimissaan silloin tehdyissä töissä, ja jos silloin rakennustöitä tekisi, kosteuden kertyminen ja pysyminen rakenteissa altistaa helposti homeelle. Onneksi juhannus on sen verran tärkeä juhla, että harva silloin mitään rakentaakaan. Päästään sujuvasti huonojen päivien ohitse. Tosin seuraavan viikon täysikuuta edeltävät päivät ovat lähes yhtä kosteita ja siis huonoja rakentamisen kosteusaroille töille.
- Pietarinpäivästä 29.6. alkaen on jälleen hyvä tehdä remonttia ja rakenteet kuivuvat, asettuvat kauniisti ja liitoksista tulee lujia. Silloin saa nauttia työnsä jäljestä pitkään.

Kukkien kastelu, leipominen, hiusten ja kynsien leikkuu.

- Nyt on hyvä aika kaivaa se taikinanjuuri pakastimesta, tai tehdä juuresta asiaa ja käydä kyläilemässä leipuriystävän luona. Yläkuulla leipataikina nousee hyvin, ja siitä leivottu leipä pysyy tuoreena ja hyvänä pitempään. Saksalaiset leipomot, joita on pienyrityksinä vähän jokapuolella kaupunkeja, tietävät tarkkaan miten saada parasta leipää. Ensin on osattava kuunkierron seuraaminen ja eritysesti ilmamerkin päivät eli kukkapäivät (14.6. ja 21.-22.6.). Sitten on haettva seudun parasta lähdevettä, vaikka vähän kauempaakin. Mitä pulppuavampaa ja energeettisempää lähdevesi on, sen kauniimmin taikina nousee, ja sen parempi maku ja rakenne leipään tulevat. Tästä veden energiasta muuten on meneillään paljonkin tieteellisiä tutkimuksia maailman yliopistoissa, kirjoitan niistä joskus tarkemmin. Suomeksi ei taida tutkimuksia löytyä, joten kielitaitoa tieteen seuraaminen vaatii.
- Koska lika irtoaa yläkuulla huonommin, eikä vesi puhdista pyykkiäkään niin hyvin, voi nyt vähän luistaa siivous- ja pyykkäystöistä, ja tehdä vain ihan välttämättömät. Juhannusviikollakaan ei nyt millään voi suursiivota, kun on kasvava kuu silloin. Ai että, ehkä sitä joutuu sulkemaan silmät tekemättömiltä töiltä ja katsomaan vain ylöspäin, perhosen lentoa ja oravan hyppelyä. Keskitytään vain elämästä nauttimiseen, ei se juhannuksen vietto pariin pyyhkimättömään ikkunaruutuun kaadu, saati jos lemmikit, lapset tai kesän villiinnyttämät aikuiset tuovat kuraa pirttiin. Kauneimmasta kesäajasta voi nauttia hyvällä omallatunnolla, ja siivota sitten vähän myöhemmin paremmin ja tarkemmin, kun kuu kääntyy jälleen alenevaksi 29.6..
- Vesipäivät eli kukkien ja puutarhankin tärkeimmät #kastelupäivät ovat pe-la 15.-16.6. sekä la-ma 23.-25.6.. Kasvit imevät veden parhaiten versoon näinä päivinä, joten kastella voi useamman kerran, vain ylijäämävesi purkkien alta on lopuksi kaadettava pois. Ulkona parasta on kastella aamulla ja illalla, tai kauniissa kesäyössä.
- Hiukset sen sijaan voi leikata kauniiksi juhannuskuntoon su-ma 17.-18.6., jolloin ne jatkossa kasvavat nopeammin, tuuheampina ja runsaampina. Tämä edistää hiusten terveyttä, ja värjätäkin samalla voi. Vielä seuraavat ti-ke 19.-20.6. ovat erinomaiset hiusten leikkuulle ja värjäykselle, ja nyt voi jo laittaa laineita tai kiharoitakin samalla. Nämä hiukset pysyvät jatkossa helppohoitoisina, sillä näinä päivinä leikattu kampaus asettuu kauniisti joka pesun jälkeen kuin itsestään. Ja kasvu jatkuu voimakkaampana.
- Edellä mainitut vesipäivät eivät ole hyviä hiusten pesuun, jos voi, niitä kannattaa välttää. Erityisesti luonnonkiharat pääsevät ihan valloilleen jos niitä pesee tai leikkaa vesipäivinä 15.-16.6.. Se saa ne myös takkuuntumaan helpommin.
- Toivottavasti sääret ovat jo kesäkunnossa, sillä nousevalla kuulla poistetut ihokarvat kasvavat vahvempina takaisin. Nyt on kasvua lisäävä vaikutus niin hiuksiin kuin muihinkin ihokarvoihin. Jos mitä tahansa niistä leikkaa tai poistaa 28.6. asti, niin ne saavat lisää kasvuvoimaa. Mikä sitten on itse kullakin tavoitteena, sen mukaan toimitaan.
- Kynsienleikkuupäivät ovat 5 vrk eteenpäin uudenkuun päivästä eli ma 18.6. ja 5 päivää eteenpäin kasvavan puolikuun päivästä eli ma 25.6..
- Kun kynnet leikataan vain näinä päivinä ja vasta auringonlaskun jälkeen, muuttuvat ne muutamassa viikossa koviksi ja kestäviksi. Vaikutus kumoutuu, jos kynttä viilaa tai leikkaa auringon ylhäällä ollessa. Viimeisin käsittelykerta jää aina voimaan sen kynnen osalta. Kesäiltoina aurinko ei kunnolla laske, silloin on parasta vain leikata mahdollisimman myöhään illalla, viimeistään vähän ennen puoltayötä.
- Hiustenleikkuupäivät, kastelupäivät eli vesi- eli lehtipäivät, kylvöt, istutukset, rikkaruohon kitkemiset, vihdan eli vastan teko, yrttien keruut, joulukuusen kaato sekä monet muut työt on merkitty Wanhan ajan Kuukalenteriin 2018 ja myös Kuu ja sää Päiväkirjaan 2018 valmiiksi kunkin päivän kohdalle. Molempia on saatavina ympäri vuoden.

Vanhan lääketieteen neuvot siitä, mikä kehon osa on milloinkin herkimmillään eli mitä hoidetaan, tämän nousevan kuun eli yläkuun aikana (2018):

- To 14.6. hartiat ja käsivarret. Pe-la 15.-16.6. maksa, sappi, mahalaukku, keuhkot ja rinnat. Su-ma 17.-18.6. sydän, valtimot, pallea ja selkä. Ti-ke 19.-20.6. ohutsuoli, umpisuoli, paksusuoli, perna, haima ja hermosto. To-pe 21.-22.6. munuaiset, lonkat, lantio ja virtsarakko. la-ma 23.-25.6. sukuelimet, kohtu, lantionpohja ( Että sellainen juhannus: hyvä aika tulla raskaaksi, saada tauti tai kylmällä penkillä istumalla virtsarakontulehdus. Toisaalta yrttien parantava voima suurimmillaan hoitamaan juuri näitä alueita!) Ti-ke 26.-27.6. reidet ja laskimot. To-la 28.-30.6. polvet, nivelet, luusto ja iho.
- Tämä Kuun korkeuden vaihtelun 27,3 vuorokautta pitkä sykli vaikuttaa kehossa päivä päivältä ylhäältä alaspäin vähitellen kulkien - "kiireestä (eli päälaesta) kantapäähän". Herkillä ihmisillä, tai jos jokin alue vaivaa, vaikutus voi tuntua jo päivää ennenkin. Kun samaa aluetta on 3 päivää peräkkäin, on viimeinen niistä jo itseasiassa vaihtumassa seuraavan alueen vaikutukseksi. Vaikutus on vähittäin liukuvasti etenevä.
- Parhaillaan herkistynyttä kehon aluetta ei mainittuina päivinä ylirasiteta tai leikata, vaan hoidetaan monin eri keinoin. Näin neuvottiin vuosisatoja vanhoissa almanakoissa, joissa oli lääkäreiden ohjeet eri kehonosien hoitamiselle. Kyseinen kehonosa ottaa hoidon paremmin vastaan, hoito toimii tehokkaammin ja välttämällä kyseisen kohdan ylirasitusta voi ennalta ehkäistä monta vaivaa.
- Vanha lääketiede kuvaili yläkuun eli nousevan kuun olevan aikaa jolloin keho kerää vähitellen energiaa sisäänpäin, ja on sitten täysikuulla täynnä elinvoimaa. Päivä päivältä ruoka imeytyy paremmin, siitä saa enemmän irti niin vitamiineja, hivenaineita, rasvaa kuin proteiiniakin. Keho sulattaa sen paremmin ja varastoi tehokkaammin. Täysikuulla tämä on kaikkein tehokkainta. Tämän mukaan painokin kertyy yläkuulla herkemmin, mutta toisaalta laihduttaminen onnistuu alakuulla nopeammin.
- Lihakset saavat siis ravintoaineita kasvuun paremmin yläkuulla, joten nyt on hyvä aika kuntoiluun ja painoharjoitteluun. Pitää vain varoa ylirasittamasta kulloinkin herkimpänä olevaa kehonosaa, etenkin jos siinä on itsellä jo ennestään vaivoja. Muutoin sekin terveillä ihmisillä vahvistuu parhaiten herkimmillään ollessa, kun eri tavoin voimistaa sitä juuri silloin.
- Kuun korkeuden mukaan vaikutus etenee parissa päivässä kehonosasta toiseen, ja sitä kohtaa ei kannata häiritä leikkaushaavoilla, vaan hoitaa muilla keinoilla. Leikkauskohdassa kun kehon hermot ja akupunktiomeridiaanit eli sähkön helpoiten johtavat kudosrakenteet katkeavat, ja muodostuu arpikudosta, jolloin jatkossa kohta on sääherkkä ja kutiaa tai kihelmöi ilmasähkökentän muuttuessa. Arpikudos kun estää sähkövirtauksen kuin joessa oleva pato.
- Se kehonosa, joka yläkuulla kulloinkin on herkimmillään, ottaa hoidon vastaan parhaiten juuri silloin. Hoitavat aineet imeytyvät hyvin kehoon ja kohdistuvat herkimmillään olevalle alueelle. Tämä on sitä yrttiparantamisenkin ja monen muun vanhan hoitomuodon taitoa parhaimmillaan.
- Nyt on upea aika lisätä ruokiin villiyrttejä kaikissa muodoissaan. Neuvoja saa kursseilta ja netistä tai kirjoista. Nyt niiden tehoaineet imeytyvät parhaiten, ja keho saa niistä eniten elinvoimaa. Juhannuksena ne ovat nyt parantavimmillaan.
- Yrtit pitää kerätä aina aamulla, kauniilla ilmalla. Sateessa poimitut käyvät vain sen päivän ruuaksi, liika kosteus laittaa helposti ne homehtumaan kuivumisen sijaan.
- Pe-la 15.-16.6. on maksan alue herkimmillään, ja kun kesäviikonloppuna alkoholia tulee nautittua, voi terassilla istuessaan miettiä hetken myös maksan vointia. Parempi näinä päivinä olisi pitää alkoholipitoiset juomat vähemmällä, juoda miedompia tai ainakin hitaammin. Se on vain 2 päivää kuukaudessa, kun maksa on herkimmillään, ja nyt vielä yläkuulla keho ottaa sisäänpäin kaiken tehokkaammin, joten maksa joutuu todella töihin näinä päivinä. Ehkä sen työmäärää ei siis kannata enää lisätä, vaan odotaa sunnuntaihin 17.6. ja jatkaa kesäterassilla käsityöläisoluiden ja artesaanisiidereiden maistelua vasta silloin.
- Täysikuun alla haavat eivät enää umpeudu kunnolla, vaan avonaisena pysyvään viiltoon alkaa tulla bakteereita ja tulehduksen riski kasvaa. Olisi onnekasta jos ei saa haavoja ti-to 26.-28.6. tai joudu leikkaukseen juuri silloin. Vielä ei ole sentään mätäkuu, mutta kokemuksen mukaan suurin riski haavan tulehtumiselle on täysikuun aikaan, sekä jos kyseinen kehonosa on juuri herkimmillään.
- Juhannuksen jälkeen kun tulee täysikuu to 28.6., on nivelten alue herkimmillään, ja niiden joilla on nivelkipuja, kannattaa välttää ärsykkeitä, jotka pahentavat, kuten tiettyjä ruokia tai pitkiä kävelyjä ja seisomista. Että ei tulisi niin pahoja oireita, vaan pääsisi helpommalla. Yrttikylvyt, sauna ja vihta, ja kaikki muut hoidot auttavat nyt erityisen hyvin juuri niveliä tällä täysikuulla.
- Myös iho on herkimmillään täysikuun päivänä, joten haavat ja nirhaumat kannattaa hoitaa huolella, että eivät tulehtuisi. Tatuointeja ei missään nimessä kannata ottaa täysikuulla, eikä varsinkaan kesäkuun täysikuulla kun iho on herkimmillään.
- Kehon hoidon tarkemmat neuvot, samoin kuin puutarhanhoidonkin työt löytyvät kirjasta: Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa.

Pysähtynyt hetki - kesäpäivän seisaus, ja se suuri kitkemispäivä

- Mitä tarkoittaa että aurinko on pesässään tai peräti ihan jumissa? "Päivä seisoo naulassaan", myös sanottiin. Vanha kansa yritti kertoa luonnonilmiöstä, joka seuraa siitä, että aurinko ei enää nostakaan kasvuvoimaa korkeammalle. Aurinko on nyt työnsä tehnyt, ja koko kevään ajan nostanut kasvuvoimaa ylöspäin. Aina kylmästä talvesta keskikesään asti. Mutta pian aurinko ei enää pääse nousemaan korkeammalle, vaan saavuttaa korkeimman asemansa taivaalla jo kolmisen päivää ennen kesäpäivän seisausta.
- Yö on lyhyimmillään (juu pohjoisen väki, ei teillä yötä ole ollenkaan!) ja päivä pisimmillään kesäpäivänseisauksena, joka tänä vuonna on 21.6.. Tämä pysähtyneisyys kestää noin kolme vuorokautta kesäpäivänseisauksen molemmin puolin. Ero on vähittäinen ja pieni, auringon nousun kellonaika ei enää muutukaan varhaisemmaksi, vaan aurinko nousee useana päivänä minuutilleen samaan aikaan, ja sitten auringonnousun hetki vaihtaa suuntaansa - aurinko alkaa nousta myöhemmin.
- Koska yliopistonkaan almanakassa ei ole auringonnousuja sekunnilleen, näyttää siltä että kellonaika on sama monena päivänä, vaikka muutos onkin jo tapahtunut. Ne jotka haluavat katsoa aikoja sekunnilleen, voivat perehtyä merenkulkijoiden käyttämään The Nautical Almanac -teokseen, jonka kellonaikoja on vuosisatoja käytetty määrittelemään purjelaivojen sijainti sekstantin avulla. Meille muille riittää tietää, että vähitellen päivä lopettaa pitenemisen, pysyy saman pituisena muutaman päivän, ja sitten päivä alkaa hitaasti lyhentyä.
- Kesäpäivän seisauksesta kolme päivää eteenpäin eli 24.6. on perinteisesti ollut juhannusjuhlan aika. Jostain syystä se onnistuttiin siirtämään 50-luvulla lähimpään viikonloppuun, mutta Suomen naapurimaissa juhannusta juhlitaan ikiaikaiselle paikallaan - päivänä jolloin aurinko jälleen liikkuu eteenpäin, ja on siis vaihtanut suuntaa. Juhannuksesta kun yö pitenee, päivä lyhenee, ja auringon päivittäinen korkeus taivaalla alkaa alentua. Tämä alentuva korkeus vaikuttaa kasveissa niin, että ne alkavat varastoida ravinteita juuriin päin. Ensin hitaasti, mutta kesän loputtua yhä tehokkaammin.
- Erityisen hyvä kitkemisaika on kun aurinko viimeisen kerran nousee korkeimmalle taivaalle, ja jää sitten jumiin sen noin 6 päivän ajaksi: maanantaina 18.6.. Tämän päivän aamupäivän ajan saa kitkeä ja perata niin paljon kuin jaksaa, ja vanhan kansan neuvojen mukaan rikkaruohot eivät nouse takaisin kovikaan hyvin. Kitkemisaika päättyy klo 13, kun aurinko kesäaikaan on korkeimmillaan.
- Yläkuun yhteistyökumppani hortonomi Sari Weckström on jo useana vuonna kirjoittanut tämän erityisen #kitkemispäivän vaikutuksesta blogissaan. Sarin Puutarhat Seuraa Sarin blogia niin pian siellä on juttua tämän kesän "suuresta kitkemispäivästä". Viimevuotisten tuloksia voi myös käydä kurkistamassa.
- Tänä vuonna tarkkailemme erityisesti, kumpi voittaa, kasvava kuunvaihe vai pysähtyvä auringonvaihe. Nyt kun käy niin että tämä kitkemispäivä osuu sekä kasvavalle kuulle että on vielä sellaisen merkin päivä, jolloin yleensä kaikki kasvu lähtee hyvin liikkeelle. Mietimme miten luonnonvoimien yhteisvaikutus tulee nyt toimimaan, kun yleensä tästä kitkemispäivästä on saatu niin hyviä tuloksia. Tänä vuonna siis kannattaa tarkastella rikkakasvien uudelleen kasvua tämä mielessä. Ja mielellämme me molemmat kuulemme tuloksista, olivatpa ne millaisia tahansa.

Juhannuksen taikaa

- Tänä vuonna juhannuksen aikaan taivaalla loistaa kasvava kuperakuu, eli kuu on jo vähän yli kasvavan puolikuun, pyöristymässä täyttä kohti. Ihan täysikuun vaikutus juhannuksena ei kuitenkaan vielä ala, joten sen puolen voi juhlia ihan huoleti. Hullutukset johtuvat sitten jostain muusta - vaikka kesäyön kauneudesta ja ilmapiirin taianomaisuudesta lehdokin tuoksuessa ja satakielen laulaessa.
- Juhannuspäivänä Kuun lähellä taivaalla näkyy kirkas planeetta Jupiter. Sunnuntaina Kuu on jo ihan Jupiterin yläpuolella, ja ne ovat ihan vierekkäin. Vanha kansa ennusti muuttuvaa säätä ja muita jännitteisiä muutoksia päivälle, kun Kuu ohittaa jonkun planeetoista.
- Yksi laajalle levinneistä juhannustaioista on tulen yli hyppääminen. Tarkoitus oli että tuli puhdistaa, vanha vuosi jää taakse, sairaudet jäävät taakse, tuli polttaa pahan pois. Hyppäämällä sen yli, vaikka vain kokkonuotion reunasta, tai varta vasten tehdystä kapeammasta kohdasta, sai onnen osakseen, terveyden tulevalle vuoden kierrolle, että oli hyvä elää jälleen yhden talven raskaampien aikojen ylitse. Juhannusyön taika antoi jokaiselle elinvoimaa, ja tulen yli on hypätty yksin tai käsi kädessä puolison kanssa. Se vahvisti yhteistä onnea. Jos hyppy epäonnistui, kädet irtosivat, ennakoi se ettei liitto kestä ja ero tulee. Vieläkin Baltian maiden juhannusjuhlissa hypitään kokkotulen yli, ja kuvia voi nähdä sosiaalisessa mediassa. Slaavilaisissa kulttuureissa juhannuspäivän nimi on Kupala, Virossa Jaanipäev.
- Parantavat yrtit ovat voimakkaimmillaan tänä vuonna juuri juhannuksen aikaan, ja erityisesti sellaiset, joiden avulla entisaikaan yritettiin saada itselle mieleistä puolisoa ihastumaan ja rakastumaan. Jos siis romantiikka kukkii juhannuksena, nyt on mitä parhaimmat mahdollisuudet onnistua sen oikean löytämisessä. Pohjoisessa Suomessa elää vielä nykyäänkin sanonta "yläkuulla saa naista". Liekö se tarkoittaa että tansseissa käy tuuri tanssitettavan löytämisessä kun yläkuulla on ihmisillä enemmän virtaa juhlia ja tanssia, vai jotain vielä osuvampaa. Varmaa on että juhannuksella on pitkät perinteet parinmuodostuksen juhlana.
- Suomessa on jo lähes unohtunut mitä se vanha sanonta tarkoittaa, että "juhannusyönä sananjalka kukkii". Kaikkihan koulussa oppivat, että saniaiset ovat itiökasveja, eikä sananjalka tee kukkaa ja siemeniä, vaan lisääntyy lehden alapinnalle muodostuvista pienistä itiöistä. Miten siis vanha kansa olisi voinut näin erehtyä ja neuvonut nuoria etsimään juhannusyönä sananajalan kukkaa? Siitä kun kerrottiin mitä upeimpia tarinoita: sen löytänyt saa kyvyn nähdä näkymättömiä, löytää aarteita ja saavuttaa suurta rikkautta ja onnea. Kukan siemen piti saada talteen, että voisi tämän onnen saada. Taisivat vähän narrata nuoria..
- Kun vertaa juhannustraditioita muiden pohjoiseurooppalaisten maiden kesken niin lännen kuin idänkin suuntaan, huomaa ettei tämä ole yksistään suomalainen tapa, vaan laajalle levinnyt, mahdollisesti vanhempaa perua, ehkä ajalta ennen kristinuskon tuloa. Yksi versio menee näin: Juhannusyönä neidot lähetettiin kukkia poimimaan ja siitä päähänsä seppelettä tekemään, ja sitten metsään etsimään erikoisinta sananjalan kukkaa. Seuraavaksi lähetettiin nuoret naimattomat miehet metsään myös "etsimään sananjalan kukkaa". Eihän sellaista ollut olemassakaan, mutta valoisassa kesäyössä löytyi sitten toisenlainen kukka. Kun sopiva pari kesäyössä tykäastyi toisiinsa, antoi tyttö kukkansa, ja siitä merkkinä metsästä yhdessä palatessa kukkaseppele olikin nuoren miehen kutreilla: Sananjalka oli kukkinut ja antanut siemenen. Eivätkö ne lapset aina ole olleetkin elämän suurinta onnea ja rikkautta?
- Latviassa muistetaan tämä vanha juhannusriitti niin hyvin, että nuorten seksuaaliterveysorganisaatio nimi nykyäänkin on "Papardes zieds" eli "sananjalan kukka".
- Jo naimisissa oleville on ollut eri juhannustaiat, ja yksi suosittu uskomus on varmaan ollut "Juhannusyönä on luonnonlähteen vesi viinaa kello kaksitoista yöllä.". Tai kun näkee sinisen liekin, niin haltia polttaa ruostetta ja hometta aarteesta. Tämän aarnivalkian voi nähdä kun istui kivellä, jonka ympäri on tehty kaskipelto metsän keskellä, eli on kynnettyä maata. (Ristiin kynnetty maa oli siunattu, eli turvallinen tarkkailupaikka.) Tai sopivasti ensin juonut sitä lähteen vettä. Ehkä niitä aarteita on maassa vieläkin tallessa, sillä sen verran vaikeaa niiden löytäminen entisaikaan oli. Vaikka sinisen liekin näkisikin, aarteen vartija, myyttinen olento ei taisteluitta aarretta luovuttanut. Maahan on toki haudattu rahaa ja koruja läpi historian. Nykyään aarteenetsijän työtä helpottaa metallinpaljastin. Vaikka valoisassa kesäyössä.

- Mahtavaa juhannusta, ja erityisesti onnea sen oman aarteen löytämiseen!

Jatka Yläkuun etusivulle.


***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta. Linkittää voi aina, ja lyhyen pätkän lainata, jos vieressä on tieto että se on tältä sivulta lainattua tekstiä. ***


Kuvaus pärepuiden ottamisesta yläkuulla vuodelta 1918:
Tämän työn tekeminen yläkuulla oli aivan luonnollinen asia, sen syytä ei tarvinnut sen kummemmin selittää.


Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alunperin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Almanakan merkit: Musta pallo = musta kuu, uudenkuun päivä, siitä kuu alkaa kasvamaan, eli alkaa yläkuu eli nouseva kuu. Valkoinen pallo = täysikuu, siitä kuu alkaa vähenemään, eli alkaa alakuu eli laskeva kuu. Ympyrä, jossa oikea puoli on valkoinen, vasen musta = kasvava puolikuu, yläkuun eli nousevan kuun puoliväli. Ympyrä, jossa vasen puoli on valkoinen, oikea musta = vähenevä puolikuu, alakuun eli laskevan kuun puoliväli.