Kuun vaikutuksia juuri nyt:

(Linkin tähän tekstiin saa laittaa, kopiointiin kysyttävä lupa ennen kuin kopioi, kiitos.)

Wanhan ajan Kuukalenteri 2017 on ilmestynyt. Lisää Kuukalenterista tästä.
Uudenkuun päivä oli tiistaina 29.11. ja siitä alkoi yläkuu eli nouseva kuu. Kasvuvoima lähtee luonnossa ylöspäin. Taivaalla D-kirjaimen kaaren muotoinen ohut kuunsirppi alkaa näkyä illalla auringonlaskun suunnassa, ja se kasvaa kahden viikon aikana täysikuuksi.
- Kun kuunkierto lähtee alkuun, tarkkaillaan säätä. Millaiseksi säätyyppi asettuu kuunkierron kolmanteen päivään mennessä, samantapaista säätä jatkuu kolmisen viikkoa. Jos siis perjantaina 2.12. tuuli on kylmästä pohjoisesta, on luvassa pakkasta ja kylmää siitä eteenpäinkin. Jos tuuli on etelästä tai lounaasta, jatkuu lauha sää vielä tämän kuunkierron aikana.
- Joulukuusen kaatoaika on nyt, ja se jatkuu lauantaihin 10.12. asti. Tämän ajanjakson aikana kaadetut kuuset pysyvät tuoreina, ja kestävät kauan sisälle tuotuina. Loppiaisen tienoilla ne kasvavat jo kerkkää, ja näyttävät heräävän eloon aivan kuin kevät olisi tulossa. Tuomalla eloon heräävä puu sisälle taloon saadaan muistutus keväisestä luonnon uudelleen syntymisestä. "No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle...".
- Nykyään monet joulukuusenkasvattajat osaavat tämän vanhan neuvon avulla kaataa puut oikeaan aikaan, joten kannattaa kysellä joulukuusta ostaessa onko se kaadettu yläkuulla eli nousevalla kuulla!
- Kun sitten kasvava kuu lähenee jo täysikuuta, 11.12. alkaen, on nousevan kuun vaikutus voimakkaimmillaan, ja sen vuoksi silloin kaadetut puut pyrkivät imemään kaiken veden kuusenjalasta ja jatkavat samaa läpi joulun. Nämä puut haihduttavat vielä enemmän kuin kykenevät kuusenjalasta saamaan tilalle, joten ne alkavat kuivumaan sen vuoksi. Täydenkuun aikana kaadettu kuusi tarvitsee ison vesiastian, eikä siltikään pysty pitämään tuoreutta yllä. Paras siis kaataa oma joulukuusi ajoissa.
- Juuri ennen joulua on vähenevän kuun aika, alakuu eli laskeva kuu, ja jos oman joulukuusen kaataa silloin, se kuivuu nopeasti ja varistaa neulasensa, vaikka mitä keinoja käyttäisi. Ratkaisevaa kun on puunkaadon ajankohta, ei sen jälkihoito. Joten jos kuusen haun jättää aatonaattoon tai aattoon, voi varautua imuroimaan neulasia päivittäin. Toivottavasti imurin pölypussissa on silloin joulusiivouksen jälkeen vielä paljon tilaa.
- Nouseva kuu eli yläkuu nostaa kasvuvoimaa ylöspäin myös huonekasveissa. Niitä voi istuttaa uusiin multiin jouluksi, tai tehdä joulukukista nyt jouluasetelmia istuttamalla ne yhteisistutuksiin. Myös pistokkaita voi ottaa ja laittaa ne vesilasiin kasvamaan. Kasvu lähtee liikkeelle vaikka on talven alku, sillä kuunkierto jatkuu läpi talvien.
- Nyt on tauko joulusiivouksesta, sen sijaan leipomiset onnistuvat hyvin kasvavalla kuulla. Siivouksen ja pyykkäyksen saa jättää täydenkuun (14.12.) jälkeiseen aikaan, ja parhaat vesipesun päivät ovatkin to-pe 15.-16.12. Autostakin irtoaa tiesuola ja kura paremmin vähenevän kuun aikaan, ja nimenomaan noina vesimerkin päivinä.
- Vanhan lääketieteen neuvot siitä, mikä kehon osa on milloinkin herkimmillään eli mitä hoidetaan, tämän nousevan kuun eli yläkuun aikana (2016):
- Ke-to 30.11.-1.12. reidet ja laskimot, pe-la 2.-3.12. polvet, nivelet, luut ja iho, su-ti 4.-6.12. pohkeet/sääret ja laskimot (Itsenäisyyspäivän juhlissa seisominen käy nyt rankaksi jaloille, varsinkin pikkukengissä, varaa jalkahoito ajoissa seuraavalle päivälle niin jalat ja koko keho pääsevät toipumaan!) Ke-to 7.-8.12.2016 herkimmillään ovat jalkaterät nilkasta alaspäin, ja niitä on hyvä kylvettää ja hieroa, hoidot vaikuttavat nyt parhaalla mahdollisella tavalla. Pe-la 9.-10.12. pää, aivot ja silmät, su-ma 11.-12.12. suu, nenä, korvat, kurkku, kaula ja niska (näinä päivinä flunssa tarttuu herkimmin). Ti-ke 13.-14.12. olkapäät, hartiat, käsivarret, kädet ja keuhkojen yläosa.
- Tämä Kuun korkeuden vaihtelun 27,3 vuorokautta pitkä sykli vaikuttaa kehossa päivä päivältä ylhäältä alaspäin vähitellen kulkien - "kiireestä kantapäähän". Herkillä ihmisillä, tai jos jokin alue vaivaa, vaikutus voi tuntua jo päivää ennenkin. Kun samaa aluetta on 3 päivää peräkkäin, on viimeinen niistä jo itseasiassa vaihtumassa seuraavan alueen vaikutukseksi.
- Kyseistä herkkää aluetta ei mainittuina päivinä ylirasiteta tai leikata, vaan hoidetaan eri keinoin. Näin neuvottiin vuosisatoja vanhoissa almanakoissa, joissa oli lääkäreiden ohjeet eri kehonosien hoitamiselle.
- Vanha lääketiede kuvaili nousevan kuun eli yläkuun olevan aikaa, jolloin keho vahvistuu ja rakentaa uutta. Vitamiinit ja ravinteet imeytyvät hyvin, sekä lihaksia että muita kiloja tai vain turvotusta kertyy herkemmin, varsinkin juuri ennen täysikuuta. Keho varastoi energiaa, ja on täysimmillään sitä täydenkuun aikaan. Silloin jaksaakin juhlia, ruoka sulaa hyvin ja alkoholista ei tule niin paha olo jälkikäteen. Monet juhlat ovat perinteisesti täydenkuun aikaan jotta tämä energia kanavoituu yhteiseen ilonpitoon, eikä liiallisiin hullutuksiin.
- Täysikuun lisäksi päähänpistoja toteutetaan usein silloin, kun kuunkierron vaikutus kehossa siirtyy jalkateristä päälakeen, eli uusi kierros kiireestä kantapäähän on alkamassa. Nyt se on perjantaina 9.12.. Jos firman pikkujoulut ovat juuri silloin, kannattaa pitää "pää kylmänä" tai kuun vaikutus voi aiheuttaa "päättömiä juttuja". Tähän pään alueeseen kohdistuvaan vaikutukseen viittaavat sanonnat "päätä pahkaa", "pää kolmantena jalkana", ym. sanonnat, jotka ovat yhtä kuvaavia kuin almanakassa tuona päivänä oleva pässinpään kuva. Pientä varovaisuutta siis siihen perjantailiikenteeseen ja viikonlopun juhlimisen aloittamiseen tällä kertaa.
- Tarkemmin näistä vaikutuksista kansanperinnekirjassa "Kuun vaikutus puutarhassa terveydessä maanviljelyssä ja metsänhoidossa".
- Hiusten leikkuu yläkuun eli nousevan kuun aikaan saa ne kasvamaan nopeammin jatkossa. Vain ke-to 7.-8.12. ei kannata leikata hiuksia, eikä välttämättä pestäkään, ne eivät ole hyviä hiusten hoidolle. La-ti 17.-20.12.2016 ovat erittäin hyviä päiviä hiusten leikkuulle, ja kampaus pysyy silloin leikattuna pitkään mallissaan. Päivät osuvat alakuulle, joten hiukset kasvavat hiukan hitaammin jatkossa, ja kampaus kestää siksikin tavallista pitempään. Mikäs sen parempaa uudenvuoden juhlia ajatellen.
- Kynnet leikattiin ennen "kuuviikon perjantaina", eli almanakan kuu-merkkipäivistä viitisen vuorokautta eteenpäin: Uudenkuun päivästä 5 vrk (su 4.12.16), kasvavan puolikuun päivästä 5 vrk (ma 12.12.16) ja täysikuusta 5 vrk sekä vähenevän puolikuun päivästä 5 vrk. Tärkeää oli leikata ne vasta auringonlaskun jälkeen. Näin leikattuna ja viilattuna kynnet vahvistuvat muutamassa viikossa koviksi ja kestäviksi, ja kasvavat jatkossa lohkeamatta. Jos leikkaa tai edes viilaa niitä auringon ylhäällä ollessa, siis keskellä päivää, peruuntuu vaikutus, ja ne alkava haurastua. Viimeisin toimenpidekerta jää aina voimaan.
- Wanhan ajan Kuukalenteriin on kirjainlyhenteellä "leh" merkitty "lehti- eli vesipäivät". Vesipäivät ovat parhaita sisäkukkien kasteluun - kasvit imevät veden tehokkaasti käyttöönsä. Seuraavan kerran ne ovat ke-to 7.-8.12.16 Näinä vesimerkin päivinä kastelu myös suojaa kasvia punkeilta ja kirvoilta, joita tulee helposti ilmamerkin päivinä kasteltuihin huonekasveihin.
- Tämä on vuoden viimeinen kokonainen kuunkierto, ja sen täysikuu on tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 12.-13.12.. Täysikuun jälkeen alkaa laskeva kuu eli alakuu, ja sitä jatkuu joulun pyhien yli. Taivaalla Kuu alkaa vähenemään.
- Täysikuun valoisa yö osuu siis Lucian päivän jälkeiseen yöhön, mikä on hieno yhteensattuma, sillä Lucian ympyrän mallinen kynttiläkruunu on ikivanha aurinkosymboli. Lucianpäivän juuret juontavat juliaanisen kalenterin aikaan, ainakin 1300-luvulle, jolloin vuoden pisin yö eli talvipäivänseisaus osui 13.12. tienoille. Lucia-neito on siten feminiinisen Auringon eli Päivän symboli, jota juhlimalla haluttiin varmistaa että valo palaa (Lucia=valo) takaisin ja päivä alkaa jälleen pitenemään.
- Kristinusko antoi tälle vuoden pisimmän yön juhlalle uuden nimen yhdistämällä siihen Pyhän Lucian marttyyrineidon tarinan, mutta eteläitalialaisen naispyhimyksen elämä ei liene pimeän pohjolan valonjuhlan alkuperä, sillä Santa Lucian juhliminen tuli tavaksi vain pohjoismaiden pimeän talven alueella, eikä ole yleinen Keski-Euroopassa tai Etelä-Euroopassa Sisiliaa ja muutamaa yksittäistä paikkakuntaa lukuunottamatta.
- Auringon ja Lucian feminiinisyydestä kertoo myös se, että kun Ruotsissa on viime vuosina ehdotettu tasa-arvon nimissä että nuori poikakin voi tulla valituksi "Lucia-neidoksi", niin vastustus on ollut hyvin jyrkkää. Vanhat juhlat ovat hyvin tunnepitoisia asioita.
- Kun Ruotsin ja Suomen alueella siirryttiin 1700-luvun aikana gregoriaaniseen kalenteriin, siirtyi talvipäivän seisaus myöhemmäksi, ja se osuu nykyisin joulukuun 21.-22. päivän tienoille. Tänä vuonna se on keskiviikkona 21.12. eli kahdeksan päivää Lucian päivän jälkeen. Vuoden pisin yö on siten ti-ke 20.-21.12.. Tänä vuonna kun yö on pisimmillään, on kuu kirkkaimmillaan.
- Tämä täysikuu on myös samalla lähes lähimpänä Maata olevassa kohdassaan, mikä tekee siitä lähes yhtä komean kuin marraskuun täysikuu. Vuoden pisin yö saa siis tavanomaista kirkkaamman valaistuksen tänä vuonna.
- Nykyisen Lucian päivän ja talvipäivänseisauksen ajan täyttävät tuhannet jouluvalot. Harva muistaa edes yrittää kuvitella, miltä maailma näytti sata vuotta sitten, ennen kuin sähkövalot valaisivat vuoden pimeimmän ajan. Jotkut kutsuvat sitä nykyään valosaasteeksi, sillä huonosti suunnattuna valot vievät näkyvyyden himmeiltä tähdiltä ja Linnunradalta, ja häiritsee ihmisten ja eläinten biologista pimeä-valo-rytmiä. Mutta onko valo saaste, vai siunaus?
- Jos englanniksi lukeminen sujuu, kannattaa hankkia joululahjaksi erinomainen tätä asiaa käsittelevä kirja: A. Roger Ekirch:in kirjoittama "At Day's Close - Night in Times Past". Se on mitä parhainta luettavaa kun yö on pisimmillään ja päivä lyhimmillään. Millaista oli elämä läpi vuosisatojen, maalla ja kaupungeissa, kun pimeys vallitsi yöllä, lyhdyt valaisivat vain vähän, ja sähkövalaistus oli vielä kaukainen unelma. Mitä meille silloin yö merkitsi, ja miten yöt elettiin?
- Niille, jotka haluavat lukea suomeksi, ja yön sijaan valosta ja sen leikistä ilmakehässä, upea joululahja on taivas- ja ilmakehävalokuvaaja Jari Luomasen uusi kirja Ilmakehän ilmiöt (Ursan kirjakauppa). Jarin kuvat ovat monelle tuttuja vuosien varrelta Wanhan ajan Kuukalenterista, jossa niitä nähdään jälleen 2017. Kirja on helppotajuinen ja kertoo harvinaisistakin ilmiöistä - mitä kaunista sitä voikaan nähdä, kun vain osaa oikeaan aikaan katsoa ylöspäin!
- Puutarhaponi Rimmruu -kirja on sukupolvet yhdistävä tarina puutarhan eläimistä, jotka kirjan sivuilla kertovat luonnollisesta puutarhan hoidosta. Sitä voi lukea aikuinen itselleen riippumatossa tai isovanhemmat kouluikäisille lapsille mansikoiden istutuksen lomassa. Innostava puutarhatarina kuljettaa puutarhan vuodenaikojen läpi, ja kietoo lukijan puutarhanhoidon maailmaan hyvällä huumorilla. Kirjassa on ohjeita puutarhanhoitoon kuunvaiheiden mukaan, ja käsin piirretty värikuvitus eläin- ja ihmishahmoineen. Lisäksi Petra ja Piia Hintikaisen toinen kirja kertoo kaiken valtavan suurien talvivalkosipulien kasvattamisesta: "Tanen opas talvivalkosipulin kasvatukseen". Nämä uudet kirjat voi tilata suoraan tekijöiltä..
- Kuu ja sää Päiväkirjan 2017 arvioitu ilmestymisaika on maanantaina 12.12. ja siihen mennessä tulleet tilaukset ehtivät hyvin perille vielä samalla viikolla.

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi 99 vuotta, ja iloista joulun odotusta!

***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta.***


Kuvaus pärepuiden ottamisesta yläkuulla vuodelta 1918:
Tämän työn tekeminen yläkuulla oli aivan luonnollinen asia, sen syytä ei tarvinnut sen kummemmin selittää.


Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alunperin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Miten olet hyötynyt kuu-perimätiedon neuvoista? Keneltä opit, kertoiko edellinen sukupolvi neuvot? Kerro tarinasi, keräämme kokemuksia.