Kuun vaikutuksia juuri nyt, kirjoittanut Anne Pöyhönen:

Tämä kirjoitus päivitetään uudenkuun ja täydenkuun aikaan. Jotta kuunvaiheet eivät mene sekaisin, edellinen teksti poistuu samalla. Seuraa Yläkuun sivua Facebookissa niin kuulet milloin päivitys on ilmestynyt. (Jos näet vanhan tekstin vielä, päivitä näkymä painamalla F5 tai CTRL+R, tai klikkaa selaimen päivitysnäppäintä: ympyränuoli www-osoitteen rivillä.)

Täysikuu oli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 13.-14.10. ja nyt on alakuun eli laskevan kuun aikaa uuteenkuuhun maanantaihin 28.10. asti.

Taivaalla Kuu vähenee oikealta reunalta alkaen, ja nousee joka päivä myöhemmin yöllä. Kuu alkaa näkyä päivätaivaalla yötaivaan sijaan. Se laskee ennen auringonlaskua, kunnes siitä näkyy aamuyöllä ohut sirppi viimeisen kerran hiukan ennen auringonnousua.

Puutarhan työt.

- Nyt alakuulla eli laskevalla kuulla on hyvä tehdä viimeiset maan kääntämistyöt. Nyt jos peltoa tai palstaa muokkaa, eivät rikkaruohon juuret tai siemenet ala kasvaa uutta yhtä paljon kuin jos lokakuun yläkuulla käänsi maat.
- Jos kaataa puita tai leikkaa matalaksi, ei keväällä kasva niin paljon uutta. Erityisesti jos kaataa alakuun viimeisinä päivinä 24.-27.10..
- Enää ei ole hyvä aika istuttaa kukkasipuleita, ne talvehtivat huonommin ja kasvavat pienempikokoisina keväällä. Vasta uudenkuun synnyttyä 29.10. jälkeen eli yläkuulla voi taas istuttaa kukkasipuleita.
- Sen sijaan talvivalkosipuleille tämä alakuu on loistavaa istutusaikaa. Nyt valkosipulin kynnet maahan, ja jos onnistuu, vielä juuripäivänä. Tai ainakin lämmintuulisena päivänä mielummin kuin kylmällä pohjoistuulella.
- Nyt istutetut maa-artisokat ja talvivalkosipulit kasvattavat ensi kesänä enemmän maan alaista mukulaa ja sipulia, kuin vartta, joten sadonkorjuusta ensi syksynä tulee runsaampi. Maa-artisokka on erityisen helppo kasvatettava, sitä onkin viljelty Suomessa jo ennen kuin peruna tänne saapui.
- Komposti on hyvä tiivistää ennen talvea, että sen lämpö säilyy ja se jatkaa lahoamistaan. Lehtikasoista tulee muuten helposti liian ilmavia, joten ruuantähteitä tai lantaa lisäämällä nekin saa maatumaan, kun kääntää kasat nyt valmiiksi talvea varten.
- Kuunkierron viimeiset päivät eli alakuun kanta tai laskevan kuun pohja, 24.-27.10. on hyvää raivaus- ja hävitysaikaa, eikä silloin kannata enää istuttaa mitään.

Sadonkorjuu jatkuu.

- 15.-19.10. ovat erittäin hyviä sekä juuresten nostolle kellariin että omenoiden keruuseen ja puristukseen tai hilloamiseen. Sekä kaikelle muulle sadonkorjuulle.
- Juurikasvit nostetaan kellariin mieluiten pohjoistuulisena päivänä, myös luodetuuli käy hyvin. Silloin ne säilyvät kovana talven yli. Vain pieni erä perunaa nostetaan sadonkorjuupäivistä sellaisena, kun on etelätuuli. Jos luonto vain sellaisen suo. Nämä perunat alkavat heti kevään kolkutellessa kellarin ovella aistia sen tulon, ja itävät jo kellarissa ilman erillistä idättämistä. Ne on sitten helppo istuttaa heti kun maa lämpiää.
- Jos liikuttaa juureksia tai hillopurkkeja myöhemmin talven mittaan, alkaa liikutuspäivän kuunvaihe vaikuttaa, ja ne voivat alkaa mätänemään, käymään tai homehtumaan. Kerran lepotilaan säilötty pysyköön lepotilassa ruuanlaittopäivään asti. Tässä yksi syy, miksi kaupan tiskissä on huonolaatuisia juureksia ja vihanneksia. Niitä siirretään liian paljon kaikkina päivinä paikasta toiseen, eivätkä saa olla rauhassa lepotilassa.
- Nyt alakuulla sieniä nousee vähemmän, mutta jos marraskuu lämpiää niin toivoa on vielä seuraavan yläkuun aikaan löytää myöhäisiä lajeja.

Syksyn rakentamistyöt.

- Kosteusvauriot ym. pitäisi aina kuivattaa niin että viimeinen vaihe tulee alakuulle eli laskevalle kuulle, ja vasta silloin rakentaa uusi pinta puretun tilalle. Näin paikka jää varmimmin kuivaksi ja pysyy kuivana jatkossa.
- Maali ja betoni kuivuvat paremmin alakuulla. Jos mahdollista, maalaustyö ja betonivalu kannattaa aina tehdä alakuun eli laskevan kuun aikaan. Tämä on erityisen tärkeää kosteassa syyssäässä rakentaessa.
- Nyt alakuulla kaivetut kuopat muuttavat maan pohjavesivirtausta niin, että kuopan kohta pysyy jatkossa kuivempana. Nyt ei siis kannata kaivaa kaivoa tai salaojaa, mutta rakennusten perustalle tämä on erityisen hyvä aika.
- Pihateiden kuopat kannattaa täyttää nyt talvea varten kunnolla. Parhaat päivät ovat alakuun eli laskevan kuun maapäivät 15.-17.10. ja 24.-25.10. mutta koko alakuu on paljon parempaa aikaa kuin yläkuu, jolloin sora lähtee uudestaan liikkeelle ja kuopat vain kasvavat kokoa. Myös soran tai sepelin levitys, tolppien pystytys, tien lanaus, aurausmerkkien pystytys ym. on paras tehdä nyt alakuun eli laskevan kuun aikana, niin ne pysyvät ja kestävät.

Metsästys, kalastus ja syysteurastus.

- Hirvenmetsästys alkoi lokakuun täysikuulla. Nyt alakuulla saatu saalis on sitkeämpää ja liha päästää vakumoinnista huolimatta nesteet ulos - viimeistään ruuaksi laitettaessa. Tämän tietävä metsästäjä myy lihan eteenpäin, sillä suurin osa ostajista ei tätä eroa tiedä. Seuraava yläkuu eli nouseva kuu on 29.10.-11.11. joten kannattaa lähteä metsästämään omat lihat vasta silloin. Saa mehevää ja mureaa, samalla riiputuksella jolla alakuulla tulee kuivaa ja sitkeää.
- Kun käytte pohjoisessa, ja haluatte kunnon lihaa, kyselkää "yläkuun poroa" ja saatatte nähdä hämmästyneitä ilmeitä. Moni paikallinen kyllä tietää, mutta harvoin turisti sitä osaa kysyä. Ja Lapissa yläkuu on kasvavan kuun nimenä yleisemmin käytössä kuin läntinen "nouseva kuu".
- Hyvä hetki kalastaa on kun Kuu on suoraan etelässä, eli nousu- ja laskukohtansa puolivälissä. Tämän kellonajan näkee Ursan julkaiseman "Tähdet 2020" kirjasen taulukoista. Se maksaa kirjakaupoissa noin 15,-.
- Iso kala taas syö parhaiten uudenkuun ja täydenkuun päivinä, siihen kellonaikaan kun Kuu on juuri nousemassa tai laskemassa, sen tunnin aikana. Uudekuun päivänä 28.10. Kuu nousee iltapäivällä neljän-viiden maissa.
- Syysteurastuksessa alan ammattilaiset pääsevät näkemään mikä ero on käsitellä lihaa yläkuulla ja alakuulla. Yläkuinen on pehmeämpää ja veltompaa, alakuinen kuivempaa ja pysyy paremmin muodossaan kaupan tiskiin asti. Mutta varminta olisi, jos teuraspäivämäärät kerrottaisiin ostavalle asiakkaalle laadun takeena.
- Seuraavan kerran kun valitset kaupassa pihviä, katso miten veltosti ne makaavat tarjottimella. Mitä siistimmän ja kauniimman näköinen, sen todennäköisemmin se on alakuulla lahdattua ja sitkeää. Mitä veltompi ja valuvampi pihvi, sen todennäköisemmin yläkuun lihaa. Jotkut lihanleikkaajat ovat tajunneet mistä ero johtuu, ja osaavat nyt kertoa asiakkaallekin. Kalatiskillä näkyy kalastuspäivä, mutta miten saataisiin lihaan teuraspäivä?
Entisaikaan oli tämä tieto hallussa, ja ruokapöydässä saattoi isäntä manata osaamatonta teurastajaa, jos liha oli sitkeää. Kun ostaa kallista filettä tai syö laaturavintolassa, haluaisi murean pihvin. Mutta kuinka moni tietää ettei sitkeys olekaan ehkä kokin vika?
- Ostamalla talven lihat paikallisilta pientuottajilta, joilta saa kyllä tietää teuraspäivänkin, voi täyttää pakastinta tuoreella ja murealla lihalla. Ero näkyy jopa jauhelihassa, kun pääsee vertailemaan. Vakuumiin pakkaaminen toki on avuksi, mutta syy siihen että pakastetun lihan pakkaukseen kertyy jäähilettä on se, että solukoiden neste ei pysy paikoillaan lihassyiden välissä, vaan lähtee lihasta pois ja kiteytyy uudelleen pakkauksen sisäpintoihin. Yläkuun eli nousevan kuun aikaan teurastetun eläimen liha pitää nesteet sisällään vielä kypsennettäessäkin. Tässä on se vanhojen teurastajien salaisuus.

Pyykin pesu, siivous ja kukkien kastelu.

- Alakuu on pyykinpesun ja siivouksen aikaa. Nyt viimeistään se suurempi syyssiivous ja viimeiset ikkunanpesut auringon vielä paistaessa. Myös kuivapesu kuluttaa tekstiiliä vähemmän alakuulla.
- Vesi käyttäytyy samassa pyykkikoneessa eri tavalla laskevalla eli alakuulla. Se liuottaa likaa paremmin ja pesuaine huuhtoutu pois paremmin. Allergisoivia jäämiä ei jää toisin kuin täysikuulla. Kaikkein parhaat vesipesu- ja pyykkipäivät ovat vesipäivät, pisaran kuvalla 2019 kuukalentereissa merkittynä. Seuraavat ovat su-ma 20.-21.10. Nämä päivät löytyvät ensi vuodenkin kuukalentereista.
- Kukkien kastelulle parhaat päivät ovat samat em. vesipäivät. Näinä päivinä kastellut kasvit imevät saatavilla olevan veden versoon ja pärjäävät pitempään taas ilman vettä. Uudenkuun päivänä ja seuraavana päivänä ovat seuraavat vesipäivät: ma-ti 28.-29.10.. Ne eivät enää ole hyviä pyykkipäiviä koska osuvat yläkuun puolelle.
- Päivää-kahta ennen vesipäivää on kaikkein huonoin aika kasteluun. Kasvit eivät ota vettä vastaan, se seisoo mullassa imeytymättä varteen, ja liika märkyys voi altistaa tuholaisille. On siis paras kastella usein vettä tarvitsevat huonekasvit viimeistään to 17.10. ja jättää 18.-19.10. kastelematta, ja kastella jälleen 20.10..

Leipominen, mikrobikäyminen ja juuston teko.

- Vielä alakuun ensimmäisinä päivinä taikina nousee ja kannattaa leipoa. Mutta sitten se hiipuu päivä päivältä. Alakuun lopulla leivästä tulee huonosti noussutta ja se kuivuu kovaksi nopeasti. Vesi haihtuu, tämä näkyy myös kaupasta 25.-27.10. ostetuista leivistä, jos ne ovat juuri leivottuja ja tuoreita. Pitkän säilyvyyden leivistä ei tiedä leipomispäivää.
- Ilmamerkin päivät (löytyvät Wanhan ajan Kuukalenterin takasivun taulukosta) ovat kaikkein parhaita leipomiseen. Kannattaa siis käyttää pe-la 18.-19.10. leipomiseen ja olla odottamatta kuohkeaa leipää enää seuraavalla viikolla.
- Parasta hapankaalin tekoaikaa! Alakuulla eli laskevalla kuulla siitä tulee mehevää ja pehmeää, neste irtoaa hyvin.
- Kaikki muukin käyminen lähtee hitaammin liikkeelle. Jos haluaa sahtiin tai kotiviiniin hienommat aromit, se kannattaa laittaa käymään alakuulla. Yläkuulla käyminen on nopeaa mutta aromeista ei tule yhtä hyviä. Alakuulla tehtyä alkoholijuomaa voi myös säilyttää pitempään, parhaat viinitkin saadaan käyttämällä alakuulla ja säilyttämällä sitten pitkään kellarissa.
- Kombucha ja muut mikrobikäytetyt juomat muodostuvat hitaammin alakuulla tehtyinä. Juuripäivinä ne voivat helposti homehtua pilalle, kuten to-pe 24.-25.10..
- Jugurtti, tuorejuusto, viili ja kefiiri tulevat kaikkein parhaita yläkuun ilmapäivinä, mutta nyt on alakuu. Ilmapäiviä kannattaa silti käyttää, eli laittaa ne valmistumaan: pe-la 18.-19.10. Niistä irtaantuu nyt enemmän nestettä.

Hiusten leikkuu ja värjäys sekä tatuoinnit.

- Laskevalla eli alakuulla leikatut hiukset kasvavat jatkossa hitaammin, eli kampaus pysyy mallissaan pitempään. Väri ei tartu yhtä kestävästi kuin yläkuulla, mutta 22.-25.10. voi silti värjätä, sillä ne päivät ovat muuten erittäin hyviä leikkaukselle ja hiusten laitolle.
- Vesipäivinä ei kannata tehdä hiuksille oikein mitään, tulos ei ole hyvä. Su-ma 20.-21.10. vesipäivinä leikatut tai vain pestyt hiukset menevät ikävästi takkuun hoitoaineista huolimatta. Kannattaa välttää leikkaamasta ainakaan lasten hiuksia tällaisina päivinä.
- Ihokarvojen poistolle alakuu on parasta aikaa. Mutta jos poistaa nyppäämällä juurineen, kannattaa katsoa, ettei kyseinen kehonosa ole juuri silloin herkkä. Se kun voi altistaa juuritupen tulehdukselle ja jättää ihon täyteen punaisia pisteitä.
- Kestopigmentöintejä, tatuointeja ja lävistyksiä voi tehdä turvallisesti koko alakuun ajan. Kirkkaimpia värejä ei saa ehkä kestämään, ja pigmentti voi hävitä luvattua nopeammin, mutta allergian vaara on pienimmillään ja neulan jälki ei vuoda verta tai tulehdu helposti.
- Katso herkät kehonosat alla:

Kynsien leikkuupäivät.

- Kynsienleikkuupäivät ovat 5 vrk eteenpäin täydenkuun päivästä eli varpaan kynnet leikataan la 19.10.19, mutta koska kädet ja sormenkynnet ovat herkkä alue tuona päivänä, ne leikataan jo 16.10. tai vasta 20.10.. Seuraava leikkuupäivä on 5 vrk eteenpäin vähenevän puolikuun päivästä, eli sormen- ja varpaankynnet leikataan la 26.10.. Ja aina vasta auringonlaskun jälkeen. Edes viilata ei pidä päiväsaikaan. Lakkaamisen tai rakenne/geelikynsien liimaamisen ajalla ei ole väliä.
- Kun kynnet leikataan vain näinä päivinä ja vasta auringonlaskun jälkeen, muuttuvat ne muutamassa viikossa koviksi ja kestäviksi. Vaikutus kumoutuu, jos kynttä viilaa tai leikkaa auringon ylhäällä ollessa. Viimeisin käsittelykerta jää aina voimaan sen kynnen osalta.
- Hiustenleikkuupäivät, kastelupäivät eli vesi- eli lehtipäivät, kylvöt, istutukset, rikkaruohon kitkemiset, vihdan eli vastan teko, yrttien keruut, sekä monet muut työt on merkitty vuodesta toiseen Wanhan ajan Kuukalenteriin ja myös Kuu ja sää Päiväkirjaan valmiiksi kunkin päivän kohdalle. Vuodelle 2020 tulee myös uusi terveys ja kauneus -kalenteri, josta lisää pian.

Vanhan lääketieteen neuvot siitä, mikä kehon osa on milloinkin herkimmillään eli mitä hoidetaan, tämän laskevan kuun eli alakuun aikana (2019):

- Ti-to 15.-17.10. ylähengitystiet, korvat, suu, hampaat, leuka, kaula, kilpirauhanen ja niska. Pe-la 18.-19.10. hartiat, lapaluut, keuhkojen yläosa, käsivarret, kädet ja sormien kynnet. Su-ma 20.-21.10. rintakehä, rinnat, keuhkot, maksa, sappi ja mahalaukku. Ti-ke 22.-23.10. sydän, aortta, valtimoverenkierto, pallea ja selkä. To-pe 24.-25.10. haima, perna, umpisuoli, ohut- ja paksusuoli, vatsan valtava hermoverkosto. La-su 26.-27.10. lonkat, lantio, munuaiset, selkärangan alaosa ja kehon puoliskojen tasapaino. Ma-ti 28.-29.10. lantion pohja, sukuelimet, kohtu ja munasarjat. 30.10.-1.11. reidet ja laskimot.
- Tämä Kuun korkeuden vaihtelun 27,3 vuorokautta pitkä sykli vaikuttaa kehossa päivä päivältä ylhäältä alaspäin vähitellen kulkien - "kiireestä (eli päälaesta) kantapäähän". Herkillä ihmisillä, tai jos jokin alue vaivaa, vaikutus voi tuntua jo päivää ennenkin. Kun samaa aluetta on 3 päivää peräkkäin, on viimeinen niistä jo itseasiassa vaihtumassa seuraavan alueen vaikutukseksi. Vaikutus on aina liukuvasti ylhäältä alaspäin, vähitellen etenevä.
- Parhaillaan herkistynyttä kehon aluetta ei mainittuina päivinä ylirasiteta tai leikata, vaan hoidetaan monin eri keinoin. Näin neuvottiin vuosisatoja vanhoissa almanakoissa, joissa oli lääkäreiden ohjeet eri kehonosien hoitamiselle. Kyseinen kehonosa ottaa hoidon paremmin vastaan, hoito toimii tehokkaammin ja välttämällä kyseisen kohdan ylirasitusta voi ennalta ehkäistä monta vaivaa.
- Kuun korkeuden päivittäisen muutoksen mukaan vaikutus etenee parissa päivässä kehonosasta toiseen, ja sitä kohtaa ei kannata häiritä leikkaushaavoilla, vaan hoitaa muilla keinoilla. Leikkauskohdassa kehon hermot ja akupunktiomeridiaanit eli sähkön helpoiten johtavat kudosrakenteet katkeavat, ja muodostuu arpikudosta, jolloin jatkossa kohta on sääherkkä ja kutiaa tai kihelmöi ilmasähkökentän muuttuessa. Arpikudos kun estää sähkövirtauksen - kuin joessa oleva pato.
- Alakuulla keho käyttää keräämänsä voimat päivä päivältä, ja erittää kuona-aineet ulospäin ja pois. Laihduttaminen etenee nopeammin ja paremmin tuloksin, täysikuulle kerääntynyt turvotus poistuu nopeasti. Aivan alakuun eli laskevan kuun lopussa keho on väsyneimmillään, käyttää energiaa puhdistumiseen ja detox-kuurit toimivat voimakkaimmin. Paras antaa itselleen aikaa levätä ja syödä kevyemmin, ettei energiaa mene ruuansulatukseen.
- Alakuu on parasta aikaa kaikille leikkauksille, kunhan yllä mainittu kehonosa ei juuri sinä päivänä ole aktiivinen ja siis herkistynyt. Alakuun leikkaushaavat vuotavat vähemmän verta, menevät umpeen nopeammin ja potilaasta poistettu kudos ei helposti kasva enää uutta takaisin. Haavat paranevat hyvin ja vähemmillä kivuilla.
- Hammaslääkärikäyntiin samoin parempia ovat alakuun päivät, vain muotin teko on hyvä tehdä yläkuulla (30.10.-8.11.), ettei proteesista tule liian kireä. Alakuun alkupäivät ovat vielä leuan alueen herkkyyspäiviä, joten kaikkein parhaat päivät hammasremontteihin ovat 18.-28.10. Näilläkin on vielä eroa, mutta tarkimmat ohjeet ovat kirjassa Kuun vaikutus puutarhassa terveydessä maanviljelyssä ja metsänhoidossa.
- Ti-to 15.-17.10. Flunssa tarttuu herkästi jos vilustuttaa kaulansa tai varpaansa juuri kun alue on herkimmillään. Tilanteen voi pelastaa saman illan saunalla tai kuumalla jalkakylvyllä, jos on astunut kengät märäksi syyssateissa. Muuten tätä aluetta kannattaa hoitaa höyryhengityksin ja kuumalla juotavalla, oli kipeä tai terve. Ei huulien kestopigmentöintiä tai korva/kieli/nenälävistyksiä näinä päivinä.
- Kilpirauhanen voi oireilla näinä päivinä, eikä lääkkeen määrä osu kohdalleen. Koska on vähenevä kuu, voi annostusta tarvita nostaa. Tilanne normalisoituu nopeasti näiden päivien mentyä ohitse. Jos ei ole tottunut puhumaan tai laulamaan, voivat sanat takertua kurkkuun näinä päivinä. Syy on siis luonnonvoimissa. Kokeneellakin puhujalla voi ääni käheytyä, joten vesilasi valmiiksi ja taukoja puheeseen, että ehtii hengähtää välillä.
- Pe-la 18.-19.10. ovat parasta aikaa hartiahieronnalle, vihtomiselle saunassa ja käsien pyörittelyyn tai venyttelyyn toimistotyön pitkän päivän aikana. Jos olkapäävamma oireilee, on hyvä tietää että pahin on parissa päivässä ohitse, kun nyt eli liikuttele liikaa. Toisaalta jos ottaa akupunktio tai vyöhyketerapiahoitoja, teho on tavallista voimakkaampi.
- Keuhkot alkavat reagoida, ja jos flunssa on jo päällä, nyt rauhallisesti leväten ettei se pääse syvenemään enää keuhkoihin. Astma voi pahentua, tai ehkä se ei olekaan astmaa vaan raudanpuute, joka onkin helppo hoitaa kuntoon.
- Su-ma 20.-21.10. on hyvä tehdä kevyttä lymfahierontaa rintojen ja kainaloiden alueelle, että kuona-aineet poistuvat ja nestekierto toimii. Tai saunoa ja antaa lämmön hoitaa aineenvaihdunnan vilkastuttaminen ja kuonan poisto. Keuhkot puhdistavat kehoa tehokkaasti, joten pitkä kävelylenkki metsässä on aivan parasta hoitoa näinä päivinä. Siinä tulee hengitettyä syvään.
- Maksa ja sappi voivat oireilla myös ja nyt olisikin erinomaiset päivät tehdä maksanpuhdistus, on menetelmä sitten mikä tahansa. Alkoholi kannattaa siirtää myöhemmäksi, samoin närästystä aiheuttavat ruuat, sillä mahalaukkukin on nyt herkkä kaikelle. Jos närästys on jatkuvaa, suolahappokapselit eli Solgarin Betaine HCL tai Naturazone-kaupan Betaine HCL auttavat vatsaa sulattamaan ruuan, lopettamaan käymisen ja kaasunmuodostuksen sekä estämään täysin mahan turpoamisen ruuan jälkeen. Kannattaa lukea tästä kehon omasta aineesta lisää muiden kokemuksia.
- Maksaa voi hoitaa monilla yrteillä, tai vyöhyketerapialla, homeopatialla, tai eteerisillä öljyillä - mikä kenellekin tuntuu omimmalta. Tai vain lepäämällä ja nukkumalla pitkät yöunet. Maksa toimii tehokkaasti myöhään illalla, joten näinä päivinä kannattaa syödä illallinen jo varhain ja mennä kymmeneltä viimeistään nukkumaan. Keho kiittää.
- Ti-ke 22.-23.10. hoidetaan sydäntä, ja jos se on herkkä itsellä, vältetään ylirasittamasta. Rytmihäiriö voi olla vain tilapäinen ja mennä itsestään ohitse. Mutta jos jotain huolestuttavaa ilmenee, näinä päivinä on paras tutkituttaa heti eikä jäädä odottamaan. Varmuus parasta tärkeiden kehonosien kohdalla.
- Terve ihminen jaksaa hyvin näinäkin päivinä, vaikka voi huomata eroa urheilusuoritusten tasossa. Selkää ei silti parane venäyttää nyt, eikä kylmettää ulkotöissä. Jos paita on liian lyhyt ja selkä saa kylmää, voi kramppi iskeä kuin noidannuoli tyhjästä. Jokainen tietää mikä itsellä on herkkä kehonosa, ja huomaa nämä pari päivää ottaa rennommin.
- To-pe 24.-25.10. on suolisto ja ruuansulatus huomion kohteena. Näinä parina päivänä kannattaa syödä vain itselle hyvin sopivaa ruokaa tai pitää pätkäpaasto ja antaa suoliston levätä enemmän. Keho yrittää puhdistua alakuulla, joten suolen täyttäminen huonosti sulavalla ruualla kostautuu enemmän juuri näinä päivinä. Kaikki hoitavat ja kosteuttavat ruuat voivat helpottaa oloa huomattavasti. Liotetut pellavansiemenet tai chiansiemenet auttavat suolen sisältöä pysymään kosteana ja liikkumaan paremmin.
- Suolistossa on valtavasti hermoja ja ne vievät viestiä aivoihin. Jos mieliala heittelee, se voikin johtua vain sopimattomasta ruuasta. Kannattaa kuunnella itseään ja päätellä siitä mistä on kysymys. Toisaalta jos on terve ja syö itselleen hyvin sopivaa ruokaa, voi nauttia olostaan ja tuntea kehon toimivan juuri niinkuin pitääkin. Ruuasta otetaan irti vain se mitä tarvitaan, loput kulkevat läpi.
- Diabeteksen kanssa saa olla tarkkana näinä päivinä, ja kannattaa välttää korkeaa sokeri- ja tärkkelysmäärää, että tasapaino säilyy. Haimakin tarvitsee joskus lepotauon, ja nämä päivät olisivat siihen parhaita.
- La-su 26.-27.10. ovat lonkat ja munuaiset lämpimän tarpeessa. Nyt ei huonolonkkaisen kannata liukastella mustalla jäällä, vaan ottaa keppi kauniiseen käteen ja pitää kaiteesta kiinni. Ei oteta riskejä silloin kun vaara on suurimmillaan. Parin päivän päästä lonkat toimivat jälleen notkeammin ja huoli on ohitse. Munuaisten alue on tärkeää pitää lämpimänä.
- Munuaiset hyötyvät erityisesti kun juo runsaammin päivän mittaan, ja kokeilee vaikka munuaisia hoitavaa yrttiteetä tai lämpöpakkausta. Sauna on jälleen ihan omiaan hoitamaan tätäkin aluetta. Keho pyrkii nyt eroon kuona-aineista, ja jos munuaisten työ käy liian suureksi, ne voivat tulla näppylöinä ihon kautta ulos. Jos lähdevettä jostain saa haettua, se on näinä päivinä erityisen hyväksi nesteyttämään kehoa. Tai tuorepuristettua mehua juureksista, kaaleista tai marjoista. Kasvien sisältämä vesi on aina parasta, elävää vettä, kuin soluissammekin.
- Ma-ti 28.-29.10. hoidetaan kaikkia naisten vaivoja, ja varotaan istumasta kylmällä penkillä ulkona. Nyt on tärkeä pitää lantionpohja lämpimänä, ja yrttiteet voi vaihtaa tätä aluetta hoitaviin. Jos on alttiutta virtsarakon tulehduksiin, ennaltaehkäisy sokerittomilla mehuilla voi estää niiden alkamisen: karpalo, puolukka, pihlajanmarja maistuvat hyvältä kun laimentaa tarpeeksi ja juo kylmänä. Mutta lämmin yrttitee sopii toisille paremmin. Jos on raskaana, voi valesupistuksia tulla helpommin joten rasitusta kannattaa välttää. Bikinivahaukset kannattaa siirtää pari päivää myöhemmälle.
- Liian runsaat kuukautiset ovat monella normalisoituneet pitkällä rautakuurilla. Keho näyttää tarvitsevan hyvän määrän rautaa, enemmän kuin vanhat viitearvot kertovat, eli ferritiiniarvon yli 100 tasolle, niin moni pääsee tästä vaikeasta ja rautaa kehosta poistavasta vaivasta eroon ilman lääkitystä. Ensimmäiset laboratoriot Suomessa ovat tänä syksynä muuttaneet naisten ferritiinin viitearvot miesten arvojen tasalle. Koska millään nisäkkäällä ei ole todettu naaraan pärjäävän vähemmällä, ja naisten arvot olivat pitkään peräisin virheellisestä tutkimuksesta, joka on kauan sitten jo oikaistu. Vihdoin meilläkin.

Vanha kekri.

- Mihin katosi syksyinen sadonkorjuun juhla lähes jälkiä jättämättä? Oliko se liian pakanallinen säilyäkseen nykyaikaan? Mitä tarkoittaa pakanallinen? Luterilaisuuden myötä moni sellainen ikivanha tapa ja juhla, jota oli vietetty jo vuosisatojen ellei tuhannen ajan, alkoi näyttää uuteen puhdistettuun uskoon sopimattomalta. Pyhimyksen patsaat poistettiin kirkoista ja lukuisien naispyhimysten jäljet katosivat pelkiksi nimipäiviksi kalenteriin.
- Vuoden viisi Marianpäivää menettivät merkitystään, vaikka Kevät-Marianpäivä edelleen merkitään maaliskuun lopun sunnuntaille. Jeesuksen syntymästä, joulusta, alkoi tulla vuoden suurin juhla, toisin kuin katolisella kirkolla, jossa pääsiäinen ja ylösnousemus ovat vuoden pääjuhla. Uskonto miehistyi, eikä synnyttävällä naisella ollut enää Mariaa tai Marian äitiä, Annaa turvanaan. Yhteiskunta muuttui uskonnon muuttuessa, vaikka muutos oli niin vähittäinen että nyt 500 vuoden taakse ei enää ole helppoa nähdä.
- Kekrin, keyrin, köyryn ja keurin nimistä nykykäyttöön on jäänyt vähiten hedelmällisyysjuhlaan viittaava kekri. Köyriminen ei niin sovi nykyiseen puheenparteen vaikka netin ja TV:n sisällöstä voisi toisin päätellä.
- Mutta kun syksyllä on kystä kyllin, kesän sato korjattuna, ensimmäiset oluet riihikuivasta pantuna, syysteurastukset työn alla, tuoretta lihaa piisaa ja on varaa ruokkia kylän köyhätkin, niin vuoden suurin juhla juhlitaan pohjanmaan kautta. Ja kun kuljetaan kulkueena talosta taloon varmistamassa, onko talolla varaa tarjota vieraille rasvaista lihaa ja viinaryyppy, tullaan samalla siunanneeksi talonväki talven varalle. Jos ei kestitystä vieraille riittänyt, yhtä hyvin saatettiin rikkoa keskuslämmitys nyt, sillä eihän talonväki talven yli hengissä selviäisi kuitenkaan: Laulun sanoin: "Ensin ne portahat särjettiin, ja sitten vasta muuri." Muuri eli uuni ei paljoa auttaisi, jos ruoka loppuisi talvella kesken.
- Nykyään Suomeen on palannut Halloweenin myötä syksyinen oville koputtelu: "Karkkia vai kepponen?". Lapset kun eivät edes kykenisi tuvan uunia särkemään, korkeintaan sotkemaan portaat tai rikkomaan ikkunoita. Entisaikaan jos portaiden särkemisellä uhkaamalla ei kestitystä aleta tarjoilla, niin sitten vasta uhattiin uunin rikkomisella. Huumorimielessä tottakai, se oli sellaista aikansa vuorolaulantaa, syksyn pimeässä juhlittaessa.
- Moni vanha tapa sai uudet nimet kristinuskon myötä, mutta vasta luterilaisena aikana niitä alettiin voimakkaammin siivota pois "pakanallisina". Pyhän Annan toisintonimi Annikki metsän emäntä tulee kristinuskosta, niinkuin Tapio eli Pyhä Tapani metsän isäntänä. Katolisten pyhimysten nimet jäivät elämään. Monissa protestanttisissa maissa Pyhästä Nikolauksesta eli Clausista saatiin nimi Santa Claus:ille, eli joulupukille. Lahjat toikin jatkossa monessa maassa, kuten Hollannissa ja Belgiassa piispa Sinterklaas, jo joulukuun kuudentena.
- Mutta Suomessa pukki piti paikkansa joulussa, sillä vanhan vuoden lopun juhlan, kekrin vietto eli sitkeästi 1800-luvulle asti. Ja sen keskiössä ei ollut piispa, vaan teurastetun vuohipukin kalloa sarvineen kantava, nyljetty nahka nurinpäin puettuna kulkeva pelottava, pimeän voimia edustava olento - syntipukki. Se vei vuoden päätteeksi manan majalle vuoden aikana kertyneet raskaat teot, se uhrattiin syksyllä ja sen lihaa ja kesän viljasadosta tehtyä vahvaa olutta nautittiin satovuoden lopun juhlassa. "Niin juopui piika sekä akka.", lukee Agricolan muistiinpanoissa. Mitä tekee köyripukki kun naiset juhlivat itsensä humalaan?!
- Tämä oli naisten juhlaa, navetassa varmistettiin että vuohipukki tekee työnsä vuohien parissa, ja kevättalven surkeaa ruokaa parantaa vuohenmaito, kun kuttu on poikinut viisi kuukautta myöhemmin. Ilman syksyistä pukintyötä ei keväällä olisi maitoruokia millä juhlia pääsiäistäkään. Lehmään harvalla oli varaa, mutta vuohia oli lähes joka talossa. Ne kun söivät lähes mitä tahansa ja selvisivät talvesta huonoissakin oloissa.
- Yksi pukeista pääsi juhlan keskiöön, kuin karhu talvisissa häissään, joka puolestaan oli miesten juhla tammikuussa. Karhunpesä saarrettiin ja karhu keihästettiin juuri herätettynä, kun oli aika juhlia keskitalven taittumista, josta myöhemmin tuli pyhän Henrikin päivä. Henrik korvasi Karhun Suomen suojelupyhimyksenä. Mutta naispyhimysten jouduttua pakenemaan suomalaisten kirkoista ja juhlista, ei pukin tilalle tullut syksyn pyhimystä, Katria eli Katariinaa tai Barbaraa, vaan se siirtyi uuteen vuodenlopun juhlaan, jouluun, joulupukkina.
- Joulupukki kulki kuin kekri- ja nuuttipukki talosta taloon, ottamassa viinaryypyn, tuomassa runsauden sarven tapaan lahjoja, ja vanha hedelmällinen pukki uhkasi olemuksellaan edelleen talon isäntää viettelemällä viinaryyppyä auliisti tarjoavan emännän. Pitihän vierasta kestitä niinkuin ikivanha tapa oli. Mitä useammassa talossa pukki vieraili, sen enemmän pukki humaltui. Kekripukin henki eli edelleen.
- Kekrin loppuajan viimeisistä rippeistä syntyi myös yritysten ja yhdistysten pikkujouluperinne. Tilikausi läheni loppuaan, vuodentulo alkoi olla selvillä, oli aika palkita henkilökuntaa juhlimalla yhdessä. Niinkuin ikivanhoissa siirtymäriiteissä, yhteisön moraalisäännöt olivat väliaikaisesti poissa voimasta vanhan ja uuden vuoden välitilassa. Se mitä köyrinä humalapäissään tehtiin, eli pikkujouluissa edelleen. Humalan voimin saivat firman pomo ja työntekijät purkaa vuoden paineet, eikä niistäkään jälkikäteen ollut sopivaa huudella. Kekrin ydin oli vieläkin voimissaan.
- Suomen siirtyessä ensin raittiiseen pukkiin, joka tuo lahjoja vain lapsille, eikä enää viettele emäntää vaan vastaanottaa satasen isännältä, sekä siistiessä firman juhlat kirkkaasti valaistuiksi ja vähäviinaisiksi pika-illallisiksi, monissa Itä-Euroopan maissa elvytettiin aito vanha kekripukkiperinne mitä karmeimman näköisine verisine ja karvaisine sarvipäineen. (Kuvia löytyy vaikka hakusanalla Krampus) Ne kulkevat kulkueena kaupungin ja kylän läpi, rymistelevät vyö täynnä kulkusia ja lehmänkelloja, palava soihtu kädessä. Kokkotulet loimuavat, musiikki pauhaa, paikallinen olut virtaa ja perheet kerääntyvät katsomaan ikivanhaa juhlintaa.
- Sitä päivää odotellessa, että suomalainen pienpanimoyhteisö uudelleenlanseeraa köyripukin keulakuvakseen, panee vahvat oluet, valmistaa rasvaiset makkarat (Tampereella mustan) ja sytyttää ikivanhat kokkotulet (tai laservalot) pimeään syksyyn raskaan suomalaisen musiikin kera. Ja polttaa sen koristellun ison olkipukin pitkän juhlan päätteeksi.

Sään merkit ympäristössä -kirja

- Mitä kaikkea kannattaakaan tarkkailla arkipäivän elämässä, mistä näkee sään muutoksen olevan tulossa? Tekeekö mieli suolaista, kutittaako korvaa, vai särkeekö jäseniä? Onko sadetta tulossa? Siitäkö tämä väsymys vain johtuu? Miksi tänään maantien äänet kuuluvat niin kovaa, läheinen leipomo tuoksuu voimakkaasti tai metsä humisee vaikkei yhtään tuule? Mitä tarkoittaa kun metsä vastaa, puhelinlangat laulaa ja pakkanen palaa? Mihin kaikkeen vanha kansa osasi kiinnittää huomiota! Osaisitko itsekin ennustaa säätä, katsoa aamusumusta pitääkö tänään ottaa sateenvarjo mukaan vai tuleeko kaunis päivä? Mitä ihmettä tarkoittaa että syksyllä kivet pesivät ennen pysyvän lumen tuloa? Mitä jäät talvella ulisevat? Millainen on oksasta tehty säätikku, joka näyttää tulevan sään?
- Kirjaa saa puhelimella ja Yläkuun nettikaupasta, katso lisää tästä.


Yläkuun kalenteri kauneuteen ja terveyteen 2020

- Pitkään toivottu kalenteri valmistuu marraskuussa! Terveyden ja kauneuden neuvot päivä päivältä kuunkierron mukaan: Hiusten leikkaus, värjäys, kiharrus ja hoito, kynsien leikkuu, ihon hoito, ihokarvojen poisto, kestopigmentöinnit, hyvät hammashoito- ja leikkauspäivät, laihdutus-, detox- ja paastopäivät, turvallisimmat auringonottopäivät, eri kehonosien parhaat hoitoajat sekä puhdistaville että vahvistaville hoidoille, parhaat ajat juhlia, sekä aloittaa ja lopettaa projekteja. Voit ennakoida tulevaa ja varata niin kauneuden- kuin terveydenhoitoajat parhaille päiville koko vuodeksi. Tutut vesipäivät pisaran kuvalla sisäkukkien kastelua varten. Taskukokoinen, yksi aukeama on viikko. Kehonosat joka päivälle. Mahtuu helposti mukana kuljetettavaksi. Yksinkertainen kansi, kuin missä tahansa taskukokoisessa almanakassa.
- Tähän kalenteriin on summattu vuosien kokemus usealta suomalaiselta Kuun vaikutus -aiheisten luentojen pitäjältä. Yläkuu kustannuksen Anne Pöyhönen tekee kalenterin Kuusta Kuuhun -facebook ryhmää pitävän terveydenhoitaja Ritva Nevalaisen kanssa. Kalenteria on koostettu vuosi vuodelta ja nyt se vihdoin menee painoon. Neuvot perustuvat pitkään omakohtaiseen kokemukseen ja Yläkuu kustannuksen kirjoihin. Hinta 24,-. Paljastus: Kalenterin aiheesta on myös tulossa uutuuskirja ensi talvena!
- Yläkuun uutta kalenteria saa jo ennakko-ostaa nettikaupasta -10% alennuksella, katso lisää tästä.


Mahtavaa syksyn juhlaa!




Jatka Yläkuun etusivulle.


***Tämä kuun vaikutukset -kirjoitus on Yläkuu kustannuksen omaisuutta, ja sen osittaiseenkin kopioimiseen muille nettisivuille ym. julkaisuihin pitää olla lupa Yläkuu kustannukselta. Linkittää voi aina, ja lyhyen pätkän lainata, jos vieressä on tieto että se on tältä sivulta lainattua tekstiä. ***



Vanhat suomalaiset kuukausien nimet:

Eri puolilla Suomea on kuukausilla ollut hiukan eri nimiä.
Suomalaiset kuukausien nimet ovat hyvin vanhoja, ja peräisin ajalta paljon ennen almanakkaa. Kuukausi oli silloin kuun kierto uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun. Kun kalenteri saapui pohjolaan, alettiin näitä kuukausia nimittää "taivaalliseksi kuuksi", ja kalenterin kuukausia "kirjakuuksi".

1. Tammikuu

- Ensimmäinen Sydänkuu. Sydäntalvi on talven sydän- eli keskivaihe. Tammi on vanhastaan tarkoittanut akselia ja napaa, jonka ympäri kaikki kääntyy, niin myös pimeä valoksi eli syksy kevääksi. Talven kylmin aika osuu sydänkuille.

2. Pikku-Tammi

- Jos kuunkierroilla laskettaessa kevät ei näyttänyt merkkiä tulosta, voitiin Ison Tammen jälkeen lisätä ylimääräinen kuukausi; Pikku-Tammi, jotta saatiin vuodenajat pysymään paikoillaan kuunkiertojen kanssa.

2. Helmekuu

- Toinen Sydänkuu. Odoteltiin että lumi puiden oksilla sulaa ensimmäistä kertaa. Kevään ensimmäisen suojan vesipisarat jäätyivät jäähelmiksi puiden oksille, kun ilma jälleen kylmeni. Tätä tapahtumaa pidettiin erittäin tärkeänä hetkenä, koska siitä katsottiin kuluvan 200 päivää siihen kun saadaan seuraava viljasato (eli rukiin tuleentumiseen).

3. Maaliskuu

- Maa pilkistää jo sulaneista pälvipaikoista.

3. Vaahtokuu eli Kevätkuu

- Sydäntalven kolmas kuukausi, jolloin jokien sulapaikat koskissa alkoivat laajeta, ja vesi nopeasti virratessaan vaahdota.

4. Huhtikuu

- Huhta on vanha havupuita kasvava metsä joka kasketaan. Puut kaskeamista varten kaadetaan tähän aikaan. Huhtametsälle päästiin usein vielä hiihtämällä, keväisen hankikannon keventäessä matkantekoa.

4. Sulamakuu, Suvikuu, Kiimakuu

- Suvi tarkoittaa leutoa säätä, kiima viittaa metsälintujen soidinaikaan, jolloin niitä pyydystettiin.

5. Toukokuu

- Kevätkylvön onnistumisen tärkeys lienee vakiinnuttanut kuukauden nimeksi toukotyöt; maan muokkauksen ja kylvön.

6. Kesäkuu, Kesantokuu, Kyntökuu

- Entisajan pelloista iso osa oli kesantona, keräämässä uusia kasvuvoimia. Kesantopelto piti kääntää tähän aikaan vuodesta, ja se oli erittäin työläs tehtävä.

7. Heinäkuu

- Sydänkesän kuukausi. Ilma on lämpimimmillään, on heinän teon aika. Tämä ikivanha työntekoaika on ollut tärkeä niin kauan kuin karjaa on kasvatettu.

7-8. Mätäkuu

- Aurinko on vanhassa astrologisessa eläinradassa Leijonan merkissä n. 23.7.-23.8.. Mätäkuun määritelmä tulee ajalta, jolloin astrologisesta kalenterista Keski-Euroopassa katsottiin sopivia töidentekoaikoja, ja kun Aurinko on Leijonassa, on tulielementti vahvimmillaan, lämpö suurimmillaan, kaikki kuivuu ja kuihtuu helposti. Mätä-sana on Saksasta Tanskaan omaksuttaessa sattunut käännösvirhe Koirakuusta. Mätä- sana tuli sitten Ruotsin kautta Suomen kieleen.

8. Elokuu, Mätäkuu, Kylvökuu

- Syysrukiin kylvön aika, elonkorjuun eli viljan leikkaamisen aika. Isompi osa Mätäkuun aikaa osuu Elokuulle.

9. Syyskuu

- Syystöiden aika, syysruista saatettiin vielä kylvää, peltoja muokata, syksyn alkamisen kuu.

10. Lokakuu, Likakuu, Ruojakuu

- Loka on alun perin tarkoittanut sisäelinsotkua, jota teurastettaessa käsitellään. Lokakuu on siis teuraskuu, kasvavalla kuulla teurastettiin syötäväksi ne eläimet joille ei riittäisi ruokaa talven ajaksi.

11. Marraskuu

- Ikivanha kuollutta tarkoittava sana: "Maa on martaana." Vastaa kuunkierron "viimeisiä päiviä" jolloin kaikki kuihtuu ja kuolee, aikaa juuri ennen uutta kuuta. Aurinkovuoden kierrossa Marraskuu on aika juuri ennen vuoden pimeintä aikaa, jonka jälkeen Aurinko "syntyy uudelleen".

12. Joulukuu, Talvikuu

- Talvikuu muuttui Joulukuuksi vasta muutama sata vuotta sitten, kun "Joulu" tuli lainasanana Ruotsista. Talvi ei vielä ollut kylmimmillään, vaan vasta sydänkuille osuu kylmin aika.



CURRENT MOON

moon info

 

Almanakan merkit: Musta pallo = musta kuu, uudenkuun päivä, siitä kuu alkaa kasvamaan, eli alkaa yläkuu eli nouseva kuu. Valkoinen pallo = täysikuu, siitä kuu alkaa vähenemään, eli alkaa alakuu eli laskeva kuu. Ympyrä, jossa oikea puoli on valkoinen, vasen musta = kasvava puolikuu, yläkuun eli nousevan kuun puoliväli. Ympyrä, jossa vasen puoli on valkoinen, oikea musta = vähenevä puolikuu, alakuun eli laskevan kuun puoliväli.